105. Lorun loppu

Viimeinkin. Kauan odotettu blogin viimeinen teksti. Tänään on jo 23. kesäkuuta eli aikaa on vierähtänyt siitä, kun laskeuduimme Suomen kamaralle 27.5.

Viimeisinä päivinä oli aika paljon tekemistä. Piti sulkea pankkitilit, irtisanoa nettiyhteys, palauttaa pulloja, tehdä viime hetken shoppailut, pakata, siivota, palauttaa Linnaloiden tavaroita ja vuokrata auto, jotta tämä kaikki olisi mahdollista. Ajettiin bussilla läheiseen autovuokraamoon ja kysyttiin pikkuautoa. Pikkuautot oli mennyt, mutta meille luvattiin pienen hinnalla luksus malli "grand marquise"...luksuksesta en tiedä, mutta sellanen sotalaivahan se oli.

Santeri antoi ajokorttinsa ja tietonsa vuokraamon tätsälle ja tätsä kertoi meille hinnat. Pienen auton vuokra taisi olla joku kolme kymppiä ja täydet vakuutukset päälle (korvaa mein vahingot ja vastapuolen henkilövahingot miljoonaan asti) toiset kolmisen kymppiä. No tätsä ilmoittaa, että Santun ajokortti on menny vanhaksi eikä se käy. Mein viisumit meni vanhaks just 23.5, jolloin oltiin vuokraamassa autoa. Ajokortti vanheni samana päivänä. Ei käynyt edes mielessä. Ajokortin pitää muuten olla voimassa vähintään 30 päivää, että auton voi ylipäätään vuokrata eli ei oltais saatu siinä pari päivää aikaisemminkaan sillä kortilla mitään.

Kysyttiin käykö miun Suomen ajokortti, kun Santulla ei ollu omaa mukana. Kävihän se. Auto pitikin vuokrata miun nimiin ja mie jouduin ajamaan. Kaikenlisäks tätsä katsoi miuta ja sanoi "voi, voi, kun alle 25-vuotiailta menee 25 dollarin lisämaksu". No itseasiassa tiesin sen kyllä, mut huvitti vaan, kun tätsä ei ollu tajunnu, että Santeri on alle 25 v., vaikka oli just naputellu sen henkilötiedot koneelle. No jouduttiin sitten maksamaan se 25 dollaria lisää. Auton vuokraus päivälle maksoi siis 88 dollaria. Kokonaisuudessaan bensoineen meillä meni 125 dollaria. Ei kauheen halpaa. Varsinkin, jos meinais vuokrata auton useammaks päiväks niin tuo nuoren kuljettajan lisä menis joka päivältä. Autovuokraamo ei edes olis niitten virallisten sääntöjen mukaan saanu vuokrata meille "luksus" autoa, mutta siitä se tätsä ei puhunu mitään.

No saatiin hommat hoidettua, enkä ees kolhinu autoa mihinkään. Kun ajattiin illalla Linnaloilta pois päin alko hirvee sade just kun oltiin freewayllä. Mitään ei nähny (olis kiva nähdä ees kaistat) ja muutenki pelotti, kun freeway on sateella liukas. No hyvin meni kumminkin.

Ennen lähtöä mein piti myös jättää ohjeet Leasing Officeen, että miten niitten pitää menetellä mein asunnon kanssa ja sen suhteen, että mein kaverit muuttaa sinne elokuussa. Santeri kirjoitti ohjeet. Ohjeissa piti myös kertoa, että mitä management tekee postin suhteen, jos meille vielä lähetetään jotain. (Oltiin kyllä käännetty posti jo Suomeen). No Santerilla meni vähän sekaisin sanat mail (posti) ja male (mies). Lapussa luki: "Jerryllä (manager) on oikeus hakea mies postilaatikostamme ja pitää miestä leasing officessa siihen asti, kunnes Anna Römpötti saapuu. Sitten miehen voi antaa Annalle." ;) Nauroin aivan tolkuttomasti...

26.5 meillä lähti lento kotiin. Oltiin tilattu shuttle noutamaan meidät kello 12. Meillä oli aivan tolkuton kiiree. Juostiin vaan ympäriinsä. Yöllä oltiin nukuttu varmaan viis tuntia, vaikka kaiken piti olla järjestyksessä, kun oltiin jo viikko valmistauduttu pakkaamalla ja siivoomalla. Ainakin yks keittiön taso jäi pyyhkimättä, se vaivaa miuta vieläkin. Sori tytöt. Santulta kuoriutuu vieläkin nahka sormista (ne on oikeesti kauheessa kunnossa), kun sellaisella valkaisuaineella putsattiin suihku ja lavuaarit. Suomessa en oo tollasesta valkaisusta kuullutkaan...teollisuuskäytössä ehkä??...mutta jenkeissä ei oo lasitusta esim. lavuaarin pinnassa ollekaan ni ne värjäytyy käytössä ja niitä pitää valkaista. (Nii ja meillä jäi muutama pyyhe ja yhet lakanat pyykkiin, kun ne oli sillo viimesen yön käytössä eikä oltais aamulla ehditty pesemään, mutta on siellä myös mein pyykkikortti sen asuntokompleksin pesukoneisiin ja siinä on rahaa vielä ni tytöt joutuu sieltä ne heittämään pesuun.)

Tajuttiin viime tipassa, että laukuissa on ylipainoa ja puliveivattiin tavaraa ees taas laukuista. Lopuks päätettiin tehdä yks ylipainoinen laukku ja ottaa (täysin) ylipainoiset käsimatkatavarat; esim. Santun käsimatkatavarat painoi 20kg, kun ne olis saanu painaa 6kg. Shuttlekuljettaja tuli meitä jo ovelta hakemaan just kun oltiin lähdössä ulos.

Kotimatka alkoi Fullertonista LAX:in kentälle ja sieltä Dubliniin, Irlantiin. Matkatavaroista ei otettu ylipainomaksua, kun kone ei ollut täynnä. Kone lähti ajallaan ja saapui jopa etuajassa Irlantiin. Jo ekan lennon jälkeen väsytti. Irlannissa kentällä piti kökkiä varmaan kuutisen tuntia. Lentokentän penkit oli terästä, joten niillä oli vähän ankee nukkua. Lentokin lähti myöhässä. Loppujen lopuksi lento laskeutui Suomen kentälle n. klo 21. Omituisimmalta tuntui, kun Suomessa oli täysin valoisaa. Ajattelin, etten saa nukuttua ollenkaan. Kentältä Santun vanhemmat haki meidät Kausalaan ja miut iskä haki sieltä sitten Lappeenrantaan. Miun kokonaismatka-aika oli noin 27 tuntia. Huh huh, se oli kauheeta. Joskus yöllä kolmelta sitten nukkumaan ja heti pääsin unirytmiin kiinni. Sen puoleen palu Suomeen ei tuottanut mitään ongelmia miulla.

Hirveää käänteistä kulttuurishokkia en ole takaisin tultuani kokenut. Irlannin kentällä oli jo mölyämässä joukko kännissä olevia suomalaisia miehiä... Kaupassa asiointi on ollut yllättävää, kun pitää muistaa ottaa muovipussit ennen kassalle menoa ja maksaa niistä. Kerran olin R-Kioskilla vähän aikaa pöyristynyt, kun en saanut senttejä takaisin. Takaisin paluun jälkeen tuntui oikeastaan siltä, kun ei olisi missään käynytkään.

Näillä kuulumisilla lopetan blogin tähän,

Kiitokset kaikille lukijoille!

t. Sini & Santtu

104. Viimeisten päivien kuulumiset

Aloitan nyt heti sanomalla, että huomenna meidän täytyy palauttaa modeemi yms., joten huomisaamusta (23.5) eteenpäin meillä ei ole nettiä. Mahdollisesti roikumme toisten verkoissa langattomalla, mutta langattoman toimimisesta ei ole suuria takuita. Jos on asiaa, soittakaa mein täkäläisiin tai suomi-numeroihin. Täkäläiset puhelimet jää tänne maanantaina, joten sitten jatkossa vaan niihin suomi-numeroihin.

Toiseksi muistutan, että meidän kotimatka alkaa täältä maanantaina (26.5) klo 12 (paikallista aikaa), kun lähdemme Shuttlella LAXille. Lento lähtee Los Angelesista Dubliniin klo 16:15 (paikallista) ja Dubliniin laskeudumme aamulla 10:15, 27.5 (paikallista aikaa). Jatkolento Dublinista Helsinkiin lähtee 15:20 (edelleen paikallista aikaa) ja saapuu Helsinkiin 20:25 (Suomen aikaa!! :)). LAX-Dublin lennon numero on "EI 144" ja Dublin-Helsinki "EI 628". Tuija ja Kari hakee meidät kentältä ja Harri miut sitten Kausala Citystä.

Huomenna vuokrataan auto (toiv. onnistuu) ja hoidetaan tässä nää viimeisten päivien jutut; netin sulkeminen, pankkitilien sulkeminen, Linnaloilla käynti, viimehetken shoppailu ;). Vähän on jo pakattu ja siivottu, mutta ei kumpaakaan kokonaan...

Kirjottelen tässä vielä blogiin, jos vaan mahdollista langattoman kautta, mutta jos ei niin lopettelen blogin sitten Suomesta käsin. Nyt imuroimaan.

103. Graduation

Fullertonista valmistui tänä vuonna 10 000 opiskelijaa. Meidätkin kutsuttiin kaksiin valmistujaisiin. Valmistujaiset oli jaettu kahdelle päivälle (la-su 17-18.5) ja oltiin katsomassa valmistujaisseremoniaa 17.5. Santerin kaveri Tim, jonka kanssa Santtu on tehnyt rahoituksen ryhmätöitä, valmistui siis lauantaina, jolloin juhlittiin viittätuhatta valmistujaa. Tilaisuus järjestettiin koulun urheilukentillä ja alkoi kahdeksalta aamulla. Voitte vaan arvailla mitä tarkoittaa kun viisituhatta ihmistä valmistuu samaan aikaan ja kaikkien sukulaiset on paikalla...valmistuvat opiskelijat saivat tietysti kutsua "vain rajoitetun määrän" vieraita jokaista oppilasta kohden. Olikohan se niin, että jokainen sai kutsua kahdeksan vierasta...eli paikalla olisi voinut olla jopa 40 000 ihmistä. Tän alueen lähitaloihin olikin jo aikaisemmin viikolla jaettu laput, että sekä lauantaina että sunnuntaina koululle odotettaan molempina päivinä 30 000-40 000 ihmistä. (Parkkitila ehkä hieman kortilla.) Niin, että porukkaa oli ku pipoa. Noista parista kuvasta ette saa edes mitään käsitystä...

Seremonia alkoi kahdeksalta aamulla, että ei olisi niin kuuma. Jo silloin oli kuuma. Kokonaisuudessaan seremonia olisi kestänyt neljä tuntia...joo...arvatkaa istuttiinko auringon paisteessa 4h kun lämmintä oli 55 auringossa? Ei tod. Ensin oli yleisjuhla ja sitten eri aineista valmistuvat jaettiin "pienempiin" ryhmiin. Lähettiin parin tunnin jälkeen pois. Ennen lähtöä oltiin kuitenkin ostettu alueelta "shaved vai shaped ice" eli jäähilettä, jonka päälle kaadetaan jotain mehu tiivistettä. Vähän niinku lunta söis, mut se sitten maistuu mansikalta tms.

Kattokaa miten ihanat violetit kukkivat puut. Samoja puita on myös vaaleenpunaisina ja pinkkeinä. Ne on niin nättejä.

Mentiin sitten kotiin ja illalla oli tarkoitus mennä Timin luo Breaan. Niiden perhe oli luvannu hakea meidät. Päivällä käytiin kaupassa ostamassa Timille ilmapallo, kortti ja Finlandia-pullo (Santeri halus viedä jotain suomalaista). Mie en ollu tavannu Timiä ennen ja epäilin vähän, että onkohan tuo pullo nyt sopiva lahja...mut Santtu oli käyny niillä ja sano, että ne on aika rentoa porukkaa. Menin juhliin capreissa ja kauluspaidassa ja olin varmaan kaikista pukeutunein henkilö siellä, muut oli t-paidassa ja shortseissa ja ensimmäiseks tarjottiin olutta. Ei siis ollu ihan niin muodollinen meininki ku Suomessa juhlissa yleensä. Timi valmistui huippupapereilla. Se oli hieno suoritus.

Timi ja sen tyttöystävä:

Luulin, että mentiin juhliin muutamaks tunniks, mut Santeri oli ajatellu olla koko illan. Kaheltatoista vielä lähettiin käymään porukalla keskustassa, mut baareihin oli niin hirveet jonot että lähdettiin Timin tyttöystävän äidin talolle vielä jatkoille. Oltiin kotona varmaan kolmelta. Santeri olis tosin varmaan ollu aamuun asti juomassa margaritoja. Mites se mummin sanonta menikään: "illalla joi hilpeenä kaljaa,...aamulla oli kalpeena hiljaa".

Sunnuntaiksi meidät oli kutsuttu täältä Suomessa vaihdossa olleen Chrisin valmistujaisiin, mutta ne jäi väliin...

102. Painonhallintaa 2

Lupasin sillon, kun tultiin tänne, että kerron, jos lihon täällä vuoden aikana. =) Miun piti päivittää tilannetta vuoden aikana, mut eipä siinä oo ollu paljoa päivittämistä. Olisinkohan mie lihonu keskimäärin 700 grammaa siitä kun tultiin eli enpä nyt sanois tuota kovin huomattavaksi muutokseksi...mutta lihoin siis kumminkin. :) Uskomatonta, että en lihonu tällä jäätelön syönnillä enempää...Tosin oon vähän pelokas sen suhteen, että jos mein vaaka huijaa ja kotivaaka näyttääki ihan muuta.

Reenit on menny kyllä nyt keväällä ihan pipariks. Se täytyy myöntää. Miulla on tässä ollu nii kiire jo pitkään, että vuorokaudesta ihan vaan loppuu tunnit. Juhannuksen jälkeen kuitenkin on sitten taas aikaa ruveta kunnolla reenailemaan.

Mie jo haaveilin kaikesta ruuasta, kun tuun Suomeen...ruisleipää ja juustoo ja vähärasvaista "suolamakkaraa" ja uusia perunoita ja... Santtu sano, että mie lihon ne vaihtovuoden kilot sit ku tuun takas. :)

101. Ota löysin rantein

Meillä molemmilla on nyt loppukokeet ohi. Miulla oli viimeiset kokeet tiistaina viikko sitten (13.5) ja Santulla viime torstaina (15.5). Tuloksia ei olla vielä saatu...vai oiskohan Santtu A:n saanu jo jostain...mie en ainakaan oo saanu mitään.

Verotuksen koe oli vaikea. Kauheen vaikea. Siitä on jo niin kauan etten enää muista mitään koko kokeesta, mutta niinku yleensä, tunne oli se, että en mitään tiiä. Aina voi toivoa, ettei muutakaan tienny mitään... En osaa yhtään sanoa mitä saan...no osaan, en saa ainakaan A:ta. :)

Markkinoinnin koe (Santulla oli tämä kurssi myös) oli miusta kiva. Meille kerrottiin etukäteen case, joka tulee kokeeseen. Case käsitteli sairaalaa, joka erikoistui tyrä-operaatioihin (kyseessä on siis palveluiden markkinoinnin kurssi.) ja casiin sai siis kotona valmistautua ja tarkoituksena oli kokeessa soveltaa siihen kurssikonsepteja ja markkinoinnin malleja opettajan kysymysten perusteella. Kokeessa oli kolme kysymystä ja vajaa kaks tuntia aikaa kirjottaa niin paljon kun kerkee. Miusta koe meni hyvin. Tosin koe on niin soveltava, että opettajan mielestä se ei välttämättä oo menny hyvin. =) Santun mielestä koe oli hirvee ja meni huonosti. Se ei mielestään osannu vastata mihinkään, kun se ei tienny mitä malleja se opettaja haluaa sovellettavan mihinkin kohtaan. <-Ei sitä mistään tiedä. Mie olin vaan tyytyväinen miun sovelluksiin. =) Kyseinen kurssi on miulla menny aika hyvin eli jos en totaalisesti mokannu loppukokeessa ni odottelen A:ta...Santerilla on nyt paha paikka, kun riippuen loppukokeen tuloksesta tästä kurssista voikin tulla B. (Kurssilla on arvosteltu 8 palautettua "muistiota", pari isompaa työtä, midterm, läsnäolo ja nyt olis tää loppukokeen arvostelu vielä.)

Sitten miulla oli vielä "internet legal issues"-kurssin koe...hmm...se oli todellakin Final. Huh, se oli vaikee. Meilä sai olla kirjat (niiku kaikissa miun kokeissa), mut koe kysymykset oli tyyliin tälläsiä "In the case Ashcroft v. U.S. which of the following applies: a) First Amendment applies b) Fifth Amendment doesn't apply...d) none of the above". Kokeessa oli 64 kysymystä (muistaakseni) ja varmasti yli 40 perustui joihinkin oikeusjuttuihin ja niinku tossa esimerkissä, monesta oikeustapauksesta mainittiin vaan nimi ja sitten piti vastata. Kyseisellä kurssilla käytiin kuitenkin ihan "muutama" oikeustapaus läpi...Aika meni tiukille, mut just ja just sain valmiiks. En yhtään tiiä miten meni.

No kurssit on nyt saatu siis päätökseen ja Santeri odottelee tältä kevät lukukaudelta 2-4 A:ta...markkinoinni kurssi on tiukilla A:n suhteen ja sitten se sanoi, että ei tiedä miten joku rahoituksen koe meni ja että se oli vaikee. Yleensä se saa aina rahoituksesta A:n eli mie oletan, että se saa ainakin 3 A:ta kevätlukukaudelta...No jokatapauksessa mitkään täkäläiset arvosanat ei mein LUTin papereissa näy muuten ku "suoritettu"-merkintänä...mutta saahan sitä paperia täältä sitten esitellä erikseen.

P.S. Ei tässä oikeesti kerkee mitään löysin rantein ottaa.

100. Kapitalistien Woodstock

2.-3.5. Perjantai - Lauantai
Fullerton, CA – Santa Ana, CA – Denver, Colorado - Omaha, Nebraska – Denver, Colorado – Santa Ana, CA – Fullerton, CA

Pyyhiinvaelluksen kohteena oli Warren Buffetin johtaman Berkshire Hathawayn osakkeenomistajien yhtiökokous, jotan on myös nimitetty Kapitalistien Woodstockiksi ja puheenjohtajaa Oracel of Omahaksi. Homma lähti liikkeelle jo vuosia sitten kun ensimmäisen kerran aloin lukemaan juttuja Warren Buffetista, millaisia mielipiteitä herralla on sijoittamiseen liittyen. Share holders credentialin sain vasta noin alle kuukausi enne kokousta, koska credentialin piti tulla Suomen kautta. Tämä koska yhtiö jakaa kahdenlaisia credentialeita eli normaaleita ja international shareholders credentialeita. Näillä jälkimmäisillä pääsee tapaaman henkilökohtaisesti puheenjohtajaa Warren Buffettia ja varapuheenjohtajaa Charlie Mungleria. Näitä kansainvälisiä omistajia tulee alle 1 000, kun koko kokouksessa oli osanottajia yli 31 000. Berkshire Hathaway yhtiökokous on Yhdysvaltojen suurin osanottajamäärältään.

Lähdin Fullertonista bussilla vähän yhden jälkeen päivällä lentokentälle Santa Anaan matkaa oli 25 mailia ja kesti puolitoistatuntia. Juoksinpa siellä 9 kaistaisen tienkin yli ilman suojatietä, kun tämä kaupunki ei oikee oo suunniteltu bussilla ja kävellen kulkemiseeen. Bussiin jouduin turvautumaan kun myimme sen auton tossa viikolla aikaisemmin ja meinasin että säästetään vähän kun en menny taksilla vaan bussilla. No kumminkin sitten lensin Santa Anasta Denveriin jossa oli lentokoneen vaihto. No lento Denveriin oli ajoissa, mutta jatkolento Omahaan oli sitten 3 tuntia myöhässä, joten olin Omahassa vasta hiema 2 jälkeen yöllä. Tämä ny ei paljon haitannu sillä lentokentällä olin meinannutkin yöni viettää kun ei siinä ollu kun muutama tunti ennenkuin piti lähteä Quest Centeriin 3 mailin päähän jossa kokous pidettiin.

Olin Quest Centerissä vähän ennen 7 jolloin ovet avattiin ja olihan aivan älyttömät jonot. Siis aivan kauhea tungoshan siitä sitten syntyi kun kaikki rynnivät stadionille paikkoja varaamaan. Kokous muodostui Berkshire elokuvasta, josta esitetään joku vuosi uusi versio. Tämän jälkeen on 6 tuntia kestävä kysely ja vastaus sessio jossa osakkeen omistajat saa kysysä mitä haluavat Buffetilta ja Mungerilta. Voisin vielä mainita että paikalla oli myös Bill Gates, koska hän on yhtiön hallituksen jäsen, joten näin hänetkin. Kokouksen aikana ei saa ottaa kuvia ollenkaan, joten jäi hieman laihaksi tämä kuva saalis tältä matkalta. Tämän jälkeen oli tapaaminen kansainvälisille osakkeeomistajille, jossa sai nopeen kättelyn ja nimmarin molemmilta miehiltä noin 20 turvamiehen vartiodessa aluetta.


No tästä sitten lähdin takaisin lentokentälle kun lento lähti ilta seitsemältä takaisin Santa Anaan Denverin kautta ja tällä kertaa kaikki meni ajallaan. Voin kyllä sanoa oli aika rankka reissu ja olisi kenties voinu olla hieman pirteämpikin kokouksessa, mutta Omahassa on 8 500 hotellihuonetta ja kokoukseen tulee 31 000 osakkeenomistajaa. Joten hotellit tuplaa huoneiden hinnat ja kumminkin kaikki huoneet on varattu 150 kilometrin säteellä Omahasta.

Ps. Kävin tällä matkalla yksin, kun Sini piti kohdetta äärimmäisen tylsänä ja matkan hinnalla saa kuulemma ainakin 6 kengät :)

99. Äitienpäiväkortit myöhässä

No nyt kyllä kävi niin, että muistin vähän väärin äitienpäivän ajankohdan (sen verran kartalla kyllä olin, että toukokuussa se on)...ja äsken Santtu huomasi, että johan se ensi sunnuntaina onkin. Äitien kortit tulee, mutta myöhässä. :o/ Tällästä ilmotusluontoista asiaa nyt vaan. My bad. Sitä kyllä ihmettelen, että miten täällä kulutushysterian keskellä voi missata oikeen päivämäärän, kun äitienpäivää on mainostettu ainakin kaks viikkoa...

Kyllä muuten nauratti, kun Santtu äske kirjotti niitten äitille korttia...ensi kuoreen sen piti laittaa tietysti vastaanottajan nimi...siihen se rupes omaa nimeä kirjottamaan...lähettäjän osoitteen kohdalle se kirjoitti pokkana oman Kausalan osoitteensa. Älä Tuija välitä niistä kuoren sotkuista. :) Sellaset terveiset, tällä kertaa täältä "Kausalasta". Santeri on jo varmaan niin asennoitunut Suomeen paluuseen.