Olemme tilanneet paluuliput. Kotimatkalle lähdetään maanantaina 26.5 LAXin kentältä klo 16.15. Välilasku on Dublinissa, Irlannissa, tiistaina 27.5 klo 10:15. Dublinista matka jatkuu klo 15:20. Helsinkiin kone laskeutuu klo 20:25. Olis kiva päästä myös pois sieltä kentältä..? Liput oli halvat...olisko ollu joku 300 euroa per nenä.
Mutta toisaalta mikäs täällä nyt on ollessa kun auringossa on tässä pari päivää ollut taas sellaiset 40 astetta. Hyvin tarttuu väriä pintaan. Hiuksetkaan ei oo enää vihreet kun kävin toistamiseen kampaajalla. Ja oon pessy niitä pullovedellä. 4 litraa riittää yhteen pesuun. Valutan suihkua kuitenkin samalla ettei vaan vettä säästy. =) Tänään tuli hiusten aurinkotuotteet postissa ja nyt sitten elän toivossa että nää toimii vähän paremmin kun miun aikasemmat ja en polta hiuksia niiku sillon kun tultiin tänne. En oo kovin neuroottinen hiusten suhteen...
No ei nyt muuta (ei meille kuulu mitään), kun miulla on kiire aurinkoa ottamaan!
torstai 28. helmikuuta 2008
perjantai 22. helmikuuta 2008
73. LAX Nightclub
International Student Association kutsui jäsenet bilettämään LAX Nightclubiin Hollywoodin keskustaan Hollywood Boulewardille lauantaina 16.2. Kerhon puheenjohtaja oli ottanut baariin etukäteen yhteyttä ja varannut meidät guest listille. Vaihto-oppilaitten lisäksi mukaan oli lähdössä myös suomalaiset Reeta ja Victoria sekä Chris ja Rachel, jotka olivat täältä vaihdossa Suomessa viime vuonna.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että kaikki vaihtarit tapaa koulun pihalla ja siitä sitten lähdetään yhdessä kimppakyydeillä ajelemaan kohti Losin keskustaa. Tapaamisen piti olla puoli kahdeksalta ja Jukan, Mikon, Reetan, Victorian, Chrisin ja Rachelin piti tulla meille vähän yli seitsemän. Ne sitten tuli vähän vaille kahdeksan. Pakkauduttiin meidän autoon, Reeta joutui istumaan lattialla kun paikat loppui ja lähdettiin sitten suoraan ajamaan kohti Losia. Matkalta Mikko soitti muille vaihtareille; muut oli vielä enemmän myöhässä, kun intialaiset oli tulleet paikalle tennareissa ja sitten koko muun porukan piti viedä ne kotiin vaihtamaan vaatteita. Pitäis sitä nyt tajuta, että Hollywood Boulewardilla olevaan baariin ei mennä tennareissa
Oltiin hyvissä ajoin perillä. Mein piti jättää auto nightclubin vallet parkingiin (eli joku työntekijä vie auton parkkiin) ja maksaa siitä 15 dollaria. Koska clubi aukesi kymmeneltä ja kello oli yhdeksän mentiin istumaan johonkin pikkukuppilaan lähellä ja odottamaan muita. Tilasin lasin viiniä, hintaa oli 10 dollaria, mutta toisaalta viinilasi oli kyllä ihan täynnä eikä mikään suomalainen ravintola-annos. Rachel otti drinkin ja joutui pyytämään siihen lisää cokista! Ei koskaan tapahtuisi Suomessa baarissa.
Muut vaihtarit sitten löysi meidät ja lähdettiin yhdessä jonottamaan LAX:iin. Päästiin omaan jonoon, kun oltiin listalla. Lisäksi meille sanottiin, että naiset pääsee ensin sisään. Mentiin sisään ja hämmästyin kun kukaan ei ottanutkaan meiltä maksua. Sisäänpääsyn piti olla 20 dollaria hengeltä -kallista. Baarissa oli kuitenkin töissä Victorian kavereita, joten mein ei tarttenut maksaa. Pojat tuli perästä sisään ja ne ohjattiin kyllä maksamaan. =) Täällä naisten suosiminen baareissa toimii aika hyvin. :)
Paikka oli ihan ok, mutta yllättävää kyllä, Lappeenrannan Giglin Marlin on hienompi. Odotin vähän enemmän tälläiseltä Hollywood Boulewardilta olevalta clubilta kuin Lappeenrannan baareilta. Ilta oli tosi hauska. Paikassa oli kyllä sellainen erikoisuus, että jos halusi istua pyöreissä pöydissä niin piti tilata joku pari sataa dollaria maksava pullo. Baarin reunoilla sai sitten istuskella ne, jotka ei halunnu maksaa paria sataa/pullo. Täysi viinilasi maksoi 8 dollaria eli muuten paikka ei ollut kallis. Netistä onkimani rupuinen kuva LAXista:
Vessoissa ei ollut ovissa lukkoja. Vessassa oli kyllä taas henkilö ojentelemassa käsipyyhkeitä ja siitä piti sitten antaa tippiä. Kyseinen henkilö ei kuitenkaan voinut sanoa, että vessan kopit oli varattuja. Yksikin tyttö avasi vessankopin oven kun olin siellä. Lukkoja ei oltu voitu laittaa oviin, ettei kukaan pääse piikittämään tai kuole vessaan lukitun oven taakse. Näppärää.
Baari oli auki kahteen asti. Illan aikana porukan mukaan oli liittynyt kaksi muutakin Losissa asuvaa suomalaista eli suomalaisia oli kahdeksan henkeä paikalla. Illan lopuksi uudet suomalaiset kutsui kaikki jatkoille, mutta mein autolastista jatkoille lähti vaan Mikko. Me muut lähdettiin kotiin ja nyt kaikki mahtui jo istumaan penkeillä eikä kenenkään tarttenut istua lattialla. Kotimatka meni tosi nopeasti ja muuten ihan hyvin, mitä nyt yksi kaveri oksensi autoon. Olin ihan hirveen väsynyt kun päästiin kotiin. Kyllä nukutti.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että kaikki vaihtarit tapaa koulun pihalla ja siitä sitten lähdetään yhdessä kimppakyydeillä ajelemaan kohti Losin keskustaa. Tapaamisen piti olla puoli kahdeksalta ja Jukan, Mikon, Reetan, Victorian, Chrisin ja Rachelin piti tulla meille vähän yli seitsemän. Ne sitten tuli vähän vaille kahdeksan. Pakkauduttiin meidän autoon, Reeta joutui istumaan lattialla kun paikat loppui ja lähdettiin sitten suoraan ajamaan kohti Losia. Matkalta Mikko soitti muille vaihtareille; muut oli vielä enemmän myöhässä, kun intialaiset oli tulleet paikalle tennareissa ja sitten koko muun porukan piti viedä ne kotiin vaihtamaan vaatteita. Pitäis sitä nyt tajuta, että Hollywood Boulewardilla olevaan baariin ei mennä tennareissa
Oltiin hyvissä ajoin perillä. Mein piti jättää auto nightclubin vallet parkingiin (eli joku työntekijä vie auton parkkiin) ja maksaa siitä 15 dollaria. Koska clubi aukesi kymmeneltä ja kello oli yhdeksän mentiin istumaan johonkin pikkukuppilaan lähellä ja odottamaan muita. Tilasin lasin viiniä, hintaa oli 10 dollaria, mutta toisaalta viinilasi oli kyllä ihan täynnä eikä mikään suomalainen ravintola-annos. Rachel otti drinkin ja joutui pyytämään siihen lisää cokista! Ei koskaan tapahtuisi Suomessa baarissa.
Muut vaihtarit sitten löysi meidät ja lähdettiin yhdessä jonottamaan LAX:iin. Päästiin omaan jonoon, kun oltiin listalla. Lisäksi meille sanottiin, että naiset pääsee ensin sisään. Mentiin sisään ja hämmästyin kun kukaan ei ottanutkaan meiltä maksua. Sisäänpääsyn piti olla 20 dollaria hengeltä -kallista. Baarissa oli kuitenkin töissä Victorian kavereita, joten mein ei tarttenut maksaa. Pojat tuli perästä sisään ja ne ohjattiin kyllä maksamaan. =) Täällä naisten suosiminen baareissa toimii aika hyvin. :)
Paikka oli ihan ok, mutta yllättävää kyllä, Lappeenrannan Giglin Marlin on hienompi. Odotin vähän enemmän tälläiseltä Hollywood Boulewardilta olevalta clubilta kuin Lappeenrannan baareilta. Ilta oli tosi hauska. Paikassa oli kyllä sellainen erikoisuus, että jos halusi istua pyöreissä pöydissä niin piti tilata joku pari sataa dollaria maksava pullo. Baarin reunoilla sai sitten istuskella ne, jotka ei halunnu maksaa paria sataa/pullo. Täysi viinilasi maksoi 8 dollaria eli muuten paikka ei ollut kallis. Netistä onkimani rupuinen kuva LAXista:
Vessoissa ei ollut ovissa lukkoja. Vessassa oli kyllä taas henkilö ojentelemassa käsipyyhkeitä ja siitä piti sitten antaa tippiä. Kyseinen henkilö ei kuitenkaan voinut sanoa, että vessan kopit oli varattuja. Yksikin tyttö avasi vessankopin oven kun olin siellä. Lukkoja ei oltu voitu laittaa oviin, ettei kukaan pääse piikittämään tai kuole vessaan lukitun oven taakse. Näppärää.
Baari oli auki kahteen asti. Illan aikana porukan mukaan oli liittynyt kaksi muutakin Losissa asuvaa suomalaista eli suomalaisia oli kahdeksan henkeä paikalla. Illan lopuksi uudet suomalaiset kutsui kaikki jatkoille, mutta mein autolastista jatkoille lähti vaan Mikko. Me muut lähdettiin kotiin ja nyt kaikki mahtui jo istumaan penkeillä eikä kenenkään tarttenut istua lattialla. Kotimatka meni tosi nopeasti ja muuten ihan hyvin, mitä nyt yksi kaveri oksensi autoon. Olin ihan hirveen väsynyt kun päästiin kotiin. Kyllä nukutti.
tiistai 19. helmikuuta 2008
72. Kuvia Losin Business Districtiltä
Tässä vielä pari kuvaa Losin Business Districtiltä, ettei kenellekään jää epäselväksi, ettei ne talot ihan pieniä olleet. (Sain lisää T&T:n kuvia.)
Tää on kyllä hienoin kuva:
Tää on kyllä hienoin kuva:
torstai 14. helmikuuta 2008
71. Vihree tukka
Niin siinä sitten kävi, että miun hiukset muuttui osittain vihreeksi. On täällä kampaaja aikasemminkin poistanu vihreyttä miun hiuksista, mut esim. Santtu ei oo huomannu niissä mitään ennen eikä jälkeen. Nyt jopa se huomas. Metta kysyi miulta yks päivä, että mitä oon tehny miun hiuksille, ihmettelin, että miten niin? "No kun ne on ihan vihreet." Olinhan miekin toki sen vihreyden huomannu ja tehny kaikki temput että olis vähän vähemmän vihreet hiukset. Ei auttanu. Kampaajalle siis.
Tässä vähän kuvaa miun hiuksista, ne on kuvassa märät ni on siks vähän hassun näköset. Vihreeks värjäyty erityisesti päällimmäisten hiusten latvat.
Tässä vähän kuvaa miun hiuksista, ne on kuvassa märät ni on siks vähän hassun näköset. Vihreeks värjäyty erityisesti päällimmäisten hiusten latvat.
Olin tänään (14.2) kampaajalla ja jopa kampaaja kauhisteli miten vihreet miun hiukset on. Se ei voinu uskoa sitä ja ihmetteli, että mitähän niille pitäis tehdä. Viimesen kahden viikon aikana vihreys lisäänty jotenki huomattavasti. Pitäis varmaan käydä kysymässä managementilta, että onko ne tehny putkille jotain... Mein uima-altaan putket uusittiin just, et jos niitä vanhoja putkia, mitä pitkin vesi tulee asuntoihin, on samalla rassattu niin niistä voi liueta jotain. Uima-altaan kloorivedessä en oo kastellu hiuksia koskaan. Samat hiustuotteet käytössä ku ennenki ja yhtäkkiä vaan muuttui paljon vihreemmäks. Kivaa... pitäis varmaan lähettää kirjettä vesiyhtiölle.
No eihän siinä sitten muuta kun väriä juureen ja vihreyden poistoa latvoihin. En tiiä mitä se kampaaja niihin laittaa, mutta kyllä se tepsii. Leikkautin latvasta lisäks 5cm pois, että lähtis ne pahimmat vihreet. Kyllä nyt näyttää latvat paksuilta. Vihreyskin haaleni. Santtukin sano, että enää näkyy vaan pikkasen. Ja kampaaja pyys miut uudestaan 23. päivä tätä kuuta ni se poistaa sitä vihreyttä taas viikon päästä. Kyllä miusta on sille vaivaa.
Suunnitelin jo, että ostan kaupasta pienen pesuvadin ja jatkossa pesen pullotetulla vedellä hiukset...ei tästä tällein mitään tuu. Äiti voi jo vinkata Arjalle, että se voi ruveta suunnittelemaan millasia ihmeitä se tekee miun hiuksille, kun tuun täältä pois.
70. South Coast Plaza
9.2 Lauantai
Oli upea ilma ja lähdin Jukan ja Metan kanssa kaupoille. (Santun kauppakiintiö oli täynnä.) Mentiin käymään toisessa Marshall'sissa ja sitten piipahdettiin South Coast Plazalla, joka on tän alueen hienoin ja suurin ostoskeskus; yksi USAn suurimmista. South Coast Plaza on 260 000 nelimetriä ja siellä on yli 280 kauppaa. Käytiin vaan piipahtamassa pienessä osassa ostoskeskusta, mutta kaupat oli luokkaa: kultasepän liike, kultasepän liike, Tiffany, Burberry jne. Metta ja Jukka olivat joskus aikaisemmin käyttäneet useamman tunnin pelkkään ostoskeskuksen ympäri kävelyyn. Lattiat oli kiveä ja muutenkin oli kyllä kallein ostoskeskus mitä oon nähnyt.
South Coast Plazalla kävin ensimmäistä kertaa täällä ollessani H&M:llä. Varmaan halvin kauppa mitä sieltä löytyi. Nappasin mukaan parit bikiinit, koska omat oli menny huonoon kuntoon jo kuukausia sitten. Olin yrittänyt ostaa uusia, mutta koska täällä oli "talvi" ei bikiinejä saanut mistään. Hassua kyllä, HM:n bikiinit oli halvemmat kuin bikinit mein lähellä olevassa halpakaupassa. Jos joku ihmettelee, että pitääkö niitten nyt olla mahd. halvat niin mielellään kyllä, kun nuhjuan noissa loppuajan niin sitten ne onkin roskiskamaa. Voisi kalliimmat tietty olla laadukkaammat...mutta miun käytöllä...tuskin nekään mitään kestää.
Hyvä ettei Santtu ollut mukana. On joku veruke mennä tonnekin uudestaan. =)
Kaupoilta mentiin kylään Papulle ja Reetalle. Varsinaisesti ko. pariskunta asuu nyt toisten nurkissa, kun ne etsii asuntoa rannan läheltä. Seuraavana päivänä ne oli menossa katsomaan asuntoa, toivottavasti löytyi.
Kotimatkalla Freewayllä kävi "läheltä piti"-tilanne. Ei sinänsä, koko ajan niitä sattuu ja aina saa pelätä, mutta nyt kävi niin, että mein edestä joku minivani (muistaakseni) poukkas yhtäkkiä oikeelle menevällä rampille, kun oli melkein ajanut rampin ohi. Muut rampille menijät joutui vetämään jarrut pohjaan ja kolme autoa rutisi yhteen mein vieressä. Hyvä ettei kukaan niistä koukannu vasemmalle tai olisi mahdollisesti ollu mein kyljessä. Vauhtia oli kuitenkin 75 mailia/h. En tiedä kuinka pahasti niille kävi, varmaankin jokseenkin pahasti. Jos ajaa rampista ohi niin ei paljoa kannata äkkiliikkeitä alkaa tekemään ja sitäpaitsi vähintään parin mailin päässä on kuitenkin uusi ramppi.
69. Helleaalto ja shoppailua
Terhin ja Teemun lähdettyä (tietysti) tänne iski kunnon helleaalto. 8-12.2 oli ihan älyttömän hyvät ilmat. Kahdestoista päivä tätä kuuta oli jo niin kuuma, että jaksoin just ja just tunnin kärvistellä tuossa uima-altaalla ja sitten sitä ei enää kestäny. Varjossa 30. Nyt on taas ollut viileempää. Kertaillaanpas vähän taas näitä menneitä tapahtumia.
8.2 Perjantai
Lähdettiin päivällä Santun kanssa äkkiä vähän kattomaan muutamaan kauppaa. Jukan tyttöystävä Metta oli aikasemmin sanonu ostaneensa Guessin kengät tosi halvalla Marshall'silta. Mein oli tarkoitus mennä käymään Marshall'silla ja Burlington Coat Factorilla -ihan pikaseen vaan. Molemmat kaupat on tavallaan pikku outletteja eli niissä myydään merkkitavaraa halvalla. Tosin näissä kaupoissa saa sitten penkoa. Santtu oli jo aikasemmin ehdottanu, että käydään kattomassa, mut mie en ollu kiinnostunu, kun luulin, että niissä on vaan jotain rupusta tavaraa. Mutta voi sitä ilon päivää kun näin ne kaikki Guessin kengät! Ostin yhet korkkarit 50 dollarilla ja pikku sandaalit 40 dollarilla. Täällä normaalihinta tavaratalossa Guessin kengille on 90 dollaria ja Suomessa hinnat vissiin on lähempänä paria sataa?? Hirveesti säästin taas.
Santtu osti läpyköitä. Sen piti ostaa siistit lenkkarit, mut niitä ei nyt löytyny. Löyty kuitenki Hilfigerin läpykät ja parit Ralph Laurenit. Sinne Burlington Coat Factorille ei sitten ees koskaan keritty, koska illalla oli International Student Associationin eka tapaaminen.
Santun kanssa samalla rahoituksen kurssilla on tyttö, joka toimii nyt kai tän uuden kerhon puheenjohtajana ja se oli kertonu tapaamisesta Santulle. Kutsuttiin tietysti Mikko, Jukka ja Metta mukaan. Tavattiin koulun pihalla muiden vaihtarien kanssa ja jatkettiin siitä Fullertonin keskustan baariin. Meitä oli varmaan joku parikymmentä henkeä ja istuttiin yhdessä isossa pöydässä.
Kaikki tilasi sitten jotain pikku syömistä ja juomista. Illan aikana mein seuraan liittyi myös Papu ja Reeta. Papu opiskelee kanssa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja on ollut täällä viime vuonna vaihdossa. Reeta tuli myös toiseen läheiseen yliopistoon opiskelemaan tänne viime vuonna vaatealaa Papun mukana ja nyt Reeta suorittaa täällä vielä kursseja ja Papu kirjoittaa gradua (=surffaa). Kunnon suomalaisedustus siis paikalla.
Ilta sujui ihan hauskasti -laskun maksuun asti. Saatiin koko porukka yhteinen lasku ja siitä sitten kunkin oli tarkoitus maksaa osansa JA TIPIT. Jukka jätti reilun tipin; sen ja Metan lasku oli kai 18 dollaria ja se jätti 25. Myö jätettiin tippiä ja Mikko jätti tippiä. Rahat saatuaan tarjoilija tuli takaisin mein seurueen luo ja sanoi sille puheenjohtaja tytölle, että jos ei olla tyytyväisiä palveluun niin voidaan kyllä kertoa. Tyttö ihmetteli, että miksei oltaisi tyytyväisi. Tarjoilija oli saanu vaan 0,5 dollaria tippiä. Joku ei maksanu. Annettiin sitten lisää tippiä. Palvelun taso vähän laski. Epäilen, että joku muu laski että ollaan jo laitettu siihen laskun verran rahaa ja ajatteli, että loppujen ei sitten tartte maksaa mitään. Reilut.
Baarissa ei oltu kun viidestä yheksään ja kaikki suomalaiset oli kutsuttu poikien luo sitten jatkoille. Mie en sitten lähteny jatkoille, kun oli taas seuraavana aamuna ne verotuksen aamu tunnit, mutta Santtu meni. Mie tein yöllä kahteen verotuksen tehtäviä...
Pojat oli sanonu parille saksalaiselle tytölle, että ne on myös tervetulleita niille istumaan iltaa. No tytöt tuli. Ja tuli koko muukin vaihtariporukka niitten mukana. Taas aika reilu temppu. Poikien luota kaikki oli jatkaneet vielä takas baariin ja Santtu rönys varmaan joskus kolmen maissa kotiin.
8.2 Perjantai
Lähdettiin päivällä Santun kanssa äkkiä vähän kattomaan muutamaan kauppaa. Jukan tyttöystävä Metta oli aikasemmin sanonu ostaneensa Guessin kengät tosi halvalla Marshall'silta. Mein oli tarkoitus mennä käymään Marshall'silla ja Burlington Coat Factorilla -ihan pikaseen vaan. Molemmat kaupat on tavallaan pikku outletteja eli niissä myydään merkkitavaraa halvalla. Tosin näissä kaupoissa saa sitten penkoa. Santtu oli jo aikasemmin ehdottanu, että käydään kattomassa, mut mie en ollu kiinnostunu, kun luulin, että niissä on vaan jotain rupusta tavaraa. Mutta voi sitä ilon päivää kun näin ne kaikki Guessin kengät! Ostin yhet korkkarit 50 dollarilla ja pikku sandaalit 40 dollarilla. Täällä normaalihinta tavaratalossa Guessin kengille on 90 dollaria ja Suomessa hinnat vissiin on lähempänä paria sataa?? Hirveesti säästin taas.
Santtu osti läpyköitä. Sen piti ostaa siistit lenkkarit, mut niitä ei nyt löytyny. Löyty kuitenki Hilfigerin läpykät ja parit Ralph Laurenit. Sinne Burlington Coat Factorille ei sitten ees koskaan keritty, koska illalla oli International Student Associationin eka tapaaminen.
Santun kanssa samalla rahoituksen kurssilla on tyttö, joka toimii nyt kai tän uuden kerhon puheenjohtajana ja se oli kertonu tapaamisesta Santulle. Kutsuttiin tietysti Mikko, Jukka ja Metta mukaan. Tavattiin koulun pihalla muiden vaihtarien kanssa ja jatkettiin siitä Fullertonin keskustan baariin. Meitä oli varmaan joku parikymmentä henkeä ja istuttiin yhdessä isossa pöydässä.
Kaikki tilasi sitten jotain pikku syömistä ja juomista. Illan aikana mein seuraan liittyi myös Papu ja Reeta. Papu opiskelee kanssa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja on ollut täällä viime vuonna vaihdossa. Reeta tuli myös toiseen läheiseen yliopistoon opiskelemaan tänne viime vuonna vaatealaa Papun mukana ja nyt Reeta suorittaa täällä vielä kursseja ja Papu kirjoittaa gradua (=surffaa). Kunnon suomalaisedustus siis paikalla.
Ilta sujui ihan hauskasti -laskun maksuun asti. Saatiin koko porukka yhteinen lasku ja siitä sitten kunkin oli tarkoitus maksaa osansa JA TIPIT. Jukka jätti reilun tipin; sen ja Metan lasku oli kai 18 dollaria ja se jätti 25. Myö jätettiin tippiä ja Mikko jätti tippiä. Rahat saatuaan tarjoilija tuli takaisin mein seurueen luo ja sanoi sille puheenjohtaja tytölle, että jos ei olla tyytyväisiä palveluun niin voidaan kyllä kertoa. Tyttö ihmetteli, että miksei oltaisi tyytyväisi. Tarjoilija oli saanu vaan 0,5 dollaria tippiä. Joku ei maksanu. Annettiin sitten lisää tippiä. Palvelun taso vähän laski. Epäilen, että joku muu laski että ollaan jo laitettu siihen laskun verran rahaa ja ajatteli, että loppujen ei sitten tartte maksaa mitään. Reilut.
Baarissa ei oltu kun viidestä yheksään ja kaikki suomalaiset oli kutsuttu poikien luo sitten jatkoille. Mie en sitten lähteny jatkoille, kun oli taas seuraavana aamuna ne verotuksen aamu tunnit, mutta Santtu meni. Mie tein yöllä kahteen verotuksen tehtäviä...
Pojat oli sanonu parille saksalaiselle tytölle, että ne on myös tervetulleita niille istumaan iltaa. No tytöt tuli. Ja tuli koko muukin vaihtariporukka niitten mukana. Taas aika reilu temppu. Poikien luota kaikki oli jatkaneet vielä takas baariin ja Santtu rönys varmaan joskus kolmen maissa kotiin.
68. T&T OSA 4 Los Angeles
1.2 Perjantai
HUOMIO: Sain Terhin ja Teemun kuvat, joten aikaisempiin teksteihin nro. 65-66 on lisätty kuvia!!
Perjantai oli Terhin ja Teemun viimeinen päivä meillä. Aamupäivällä lähdettiin ajelemaan kohti LA:n keskustaa. Halusin ehdottomasti käydä katsomassa LA:n China Townia. China Town oli ihan hauska, ei tosin niin iso/näyttävä kuin San Franciscossa, mutta voisin piipahtaa joskus tässä vielä uudestaankin. Terhin ja Teemun mielestä alue taisi näyttää ensin vähän epäilyttävältä, mutta rojukaupat oli ihan hauskoja kierrellä.
Piti tietty ostaa kaikkea turhaa rojua parilla dollarilla. Ostin "rahakissat", jotka tuo onnea nyt miulle raha-asioissa. Taisivat tuoda onnea vaan sen rojukaupan omistajalle.
Piipahdettiin syömässä ja kierreltiin hetki boulewardilla. On siitä kyllä hohto mennyt jo ekan visiitin jälkeen. Tällä kertaa ei onneksi ollut hirveetä määrää turisteja. Boulewardilla miuta ja Terhiä oltaisiin haluttu haastatella telkkariin. Kyse olisi ollut jostain kiinalaisesta tyypistä, josta meillä ei ollut mitään hajua kuka se oli, joten ei suostuttu. Meistä ei siis tullut julkkiksia.
Lisäksi käytiin vähän ajelemassa. Mentiin Sunset Boulewardia pitkin Beverly Hillsiin. Meillä oli mukana kartta julkkisten kodeista ja päätettiin ajella Hug Hefnerin kartanolle. Se kyllä löytyikin; nähtiin jättimäinen portti ja hirveesti pensasaitaa.
Illalla oli vielä tarkoitus käydä tekemässä Terhin ja Teemun viime hetken ostokset Citadel Outletissa kotimatkan varrella. Mie en oikeesti ostanu sieltä mitään! Matkalla outlettiin tosin jumituttiin hirveeseen ruuhkaan ja ajaminen kesti ikuisuuden. Muutenkin liikenne oli aika hurjaa. Teemua ja Terhiä hirvitti varmaan melkoisesti. Pitäähän sitä nyt "pieniä" jännitysmomentteja matkassa olla. ;) No ei vaineskaan, olin itekin ihan kalpeena freewayllä tulomatkalla Losiin.
Outletissa Terhin piti vielä ehtiä ostaa mahdollisimman paljon kaikkea, että saa matkabudjetin varmasti käytettyä. Lisäksi T&T osti yhden matkalaukun lisää, että kaikki tavara saadaan kotiin. Santeri oli outletissa jo aika väsynyt ja huonovointinen, kun oli vasta toipumassa flunssasta ja oltiin tietty koko päivä rampattu ympäriinsä. Lisäksi Santtu oli ajanut koko päivän. Ilta kahdeksalta lähdettiin outletista kotia kohti. Ruokakaupan ja pikaruokapaikan kautta kotiin pakkaamaan.
T&T:llä oli tavaraa kotiin mennessä kolmen matkalaukun verran ja käsimatkatavaraa niin paljon kuin oli sallittua ottaa. Tullessa niillä oli yksi matkalaukullinen tavaraa. Yöllä Santtu sitten lähti viemään T&T:n kentälle. Mie en lähtenyt mukaan, kun miulla oli koulua seuraavana aamuna yhdeksältä. Muut taisi herätä kahdelta ja lähteä neljän maissa kentälle.
Se oli sellainen tarina. Kotiin T&T pääsi hyvin ja kaikki laukutkin ehti mukaan. Oli se hirveän rankka viikko. Seuraavana päivänä en tehnyt mitään. Ainakin Teemu oli nukkunut kellon ympäri kotiin päästyään.
HUOMIO: Sain Terhin ja Teemun kuvat, joten aikaisempiin teksteihin nro. 65-66 on lisätty kuvia!!
Perjantai oli Terhin ja Teemun viimeinen päivä meillä. Aamupäivällä lähdettiin ajelemaan kohti LA:n keskustaa. Halusin ehdottomasti käydä katsomassa LA:n China Townia. China Town oli ihan hauska, ei tosin niin iso/näyttävä kuin San Franciscossa, mutta voisin piipahtaa joskus tässä vielä uudestaankin. Terhin ja Teemun mielestä alue taisi näyttää ensin vähän epäilyttävältä, mutta rojukaupat oli ihan hauskoja kierrellä.
Piti tietty ostaa kaikkea turhaa rojua parilla dollarilla. Ostin "rahakissat", jotka tuo onnea nyt miulle raha-asioissa. Taisivat tuoda onnea vaan sen rojukaupan omistajalle.
Kuvan "maneki neko" kissojen vasen nostettu tassu houkuttelee asiakkaita ja oikea nostettu tassu houkuttelee rahaa. Tosin tästä nyt kyllä ollaan näköjään monta mieltä -tein pikatutkimuksen käyttäen wikipediaa lähteenä. Nämä hienoudet maksoi kolme dollaria.
Piipahdettiin syömässä ja kierreltiin hetki boulewardilla. On siitä kyllä hohto mennyt jo ekan visiitin jälkeen. Tällä kertaa ei onneksi ollut hirveetä määrää turisteja. Boulewardilla miuta ja Terhiä oltaisiin haluttu haastatella telkkariin. Kyse olisi ollut jostain kiinalaisesta tyypistä, josta meillä ei ollut mitään hajua kuka se oli, joten ei suostuttu. Meistä ei siis tullut julkkiksia.
Lisäksi käytiin vähän ajelemassa. Mentiin Sunset Boulewardia pitkin Beverly Hillsiin. Meillä oli mukana kartta julkkisten kodeista ja päätettiin ajella Hug Hefnerin kartanolle. Se kyllä löytyikin; nähtiin jättimäinen portti ja hirveesti pensasaitaa.
Illalla oli vielä tarkoitus käydä tekemässä Terhin ja Teemun viime hetken ostokset Citadel Outletissa kotimatkan varrella. Mie en oikeesti ostanu sieltä mitään! Matkalla outlettiin tosin jumituttiin hirveeseen ruuhkaan ja ajaminen kesti ikuisuuden. Muutenkin liikenne oli aika hurjaa. Teemua ja Terhiä hirvitti varmaan melkoisesti. Pitäähän sitä nyt "pieniä" jännitysmomentteja matkassa olla. ;) No ei vaineskaan, olin itekin ihan kalpeena freewayllä tulomatkalla Losiin.
Outletissa Terhin piti vielä ehtiä ostaa mahdollisimman paljon kaikkea, että saa matkabudjetin varmasti käytettyä. Lisäksi T&T osti yhden matkalaukun lisää, että kaikki tavara saadaan kotiin. Santeri oli outletissa jo aika väsynyt ja huonovointinen, kun oli vasta toipumassa flunssasta ja oltiin tietty koko päivä rampattu ympäriinsä. Lisäksi Santtu oli ajanut koko päivän. Ilta kahdeksalta lähdettiin outletista kotia kohti. Ruokakaupan ja pikaruokapaikan kautta kotiin pakkaamaan.
T&T:llä oli tavaraa kotiin mennessä kolmen matkalaukun verran ja käsimatkatavaraa niin paljon kuin oli sallittua ottaa. Tullessa niillä oli yksi matkalaukullinen tavaraa. Yöllä Santtu sitten lähti viemään T&T:n kentälle. Mie en lähtenyt mukaan, kun miulla oli koulua seuraavana aamuna yhdeksältä. Muut taisi herätä kahdelta ja lähteä neljän maissa kentälle.
Se oli sellainen tarina. Kotiin T&T pääsi hyvin ja kaikki laukutkin ehti mukaan. Oli se hirveän rankka viikko. Seuraavana päivänä en tehnyt mitään. Ainakin Teemu oli nukkunut kellon ympäri kotiin päästyään.
keskiviikko 13. helmikuuta 2008
67. T&T OSA 3
30.1 Keskiviikko
Santtu heitti meidät Brea Mall:ille (ostoskeskus) pyörimään ja ihmeteltiin siellä sitten muutamia tunteja. Ite Santtu oli kotona kipeenä (edelleen). Käytiin pyörähtämässä mm. Nordstromilla, joka on ostoskeskuksen hienoin tavaratalo. Siellä oli live-musiikkia shoppailijoille; mies soitteli puku päällä flyygeliä (eikä kyseessä ollut mikään erikoistapahtuma). Odotan Lappeenrannan Anttilalta jatkossa hieman korkeampaa tasoa.
Käväistiin myös Wall Martissa ja Terhi ja Teemu osti niitä pusseja, joista voi imeä imurin avulla ilman pois niin vaatteet menee lyttyy. Terhin idea -kyllä blondit on fiksuja; mahdollistaa suuremman shoppailun. Aion käyttää ideaa hyväkseni.
31.1 Torstai
Miulla oli aamulla koulua ja Santulla koko päivä. Lisäksi miun piti tehdä tehtäviä seuraavalle verotuksen tunnille. Ihmeteltiin siinä sitten mitä keksitään Teemulle ja Terhille, joten ne lähti sitten toistamiseen Disneylandiin. Disneylandissä on kaksi puolta, joista kumpaankin tutustuessa voi viettää kokonaisen päivän. Liput pitää myös ostaa erikseen molempiin.
Seuraavana päivänä olikin vuorossa Losin "pakkonähtävyys" Hollywood Bouleward ja muuta kivaa sen lähistöltä.
Santtu heitti meidät Brea Mall:ille (ostoskeskus) pyörimään ja ihmeteltiin siellä sitten muutamia tunteja. Ite Santtu oli kotona kipeenä (edelleen). Käytiin pyörähtämässä mm. Nordstromilla, joka on ostoskeskuksen hienoin tavaratalo. Siellä oli live-musiikkia shoppailijoille; mies soitteli puku päällä flyygeliä (eikä kyseessä ollut mikään erikoistapahtuma). Odotan Lappeenrannan Anttilalta jatkossa hieman korkeampaa tasoa.
Käväistiin myös Wall Martissa ja Terhi ja Teemu osti niitä pusseja, joista voi imeä imurin avulla ilman pois niin vaatteet menee lyttyy. Terhin idea -kyllä blondit on fiksuja; mahdollistaa suuremman shoppailun. Aion käyttää ideaa hyväkseni.
31.1 Torstai
Miulla oli aamulla koulua ja Santulla koko päivä. Lisäksi miun piti tehdä tehtäviä seuraavalle verotuksen tunnille. Ihmeteltiin siinä sitten mitä keksitään Teemulle ja Terhille, joten ne lähti sitten toistamiseen Disneylandiin. Disneylandissä on kaksi puolta, joista kumpaankin tutustuessa voi viettää kokonaisen päivän. Liput pitää myös ostaa erikseen molempiin.
Seuraavana päivänä olikin vuorossa Losin "pakkonähtävyys" Hollywood Bouleward ja muuta kivaa sen lähistöltä.
tiistai 12. helmikuuta 2008
66. T&T kylässä OSA 2:Vegas
26.1 lauantai
Vegasissa majoituimme tällä kertaa New York New York Hotellissa. Olimme edellisenä iltana arponeet kahden hotellin välillä Monte Carlo vai New York New York. Päätettiin sitten valita New Yorks New York.
Syömässäkin piti käydä, joten käytiin tällä kertaa Hootersissa. Hootersin tarjoilija tytöt on pukeutuneet pikkuisiin urheiluvaatteisiin ja useat Hootersin tytöt ovat tehneet mallin töitä, mm. "aikakausilehti" Playboyssa. Vegasissa tosin kaikilla casinoilla tarjoilijoilla on niin pienet mekot, että urheiluvaatteet oli melkein hauskat. Miun ja Terhin tilaamat annokset oli ok, mutta pojat tilasi jotain aivan järkyttävän rasvaisia kanankoipia/siipiä ja hampurilaiset. Teemun hampurilaissaldo matkan aikana oli 1-5 hampurilaista päivässä useampana päivänä.
Illalla Santtu sitten tulikin kipeäksi eikä pahemmin sängystä jaksanut nousta. Käväistiin Coyote Ugly baarissa New York New Yorkissa -kyllä tarjoilijat tanssivat pöydillä ja suihkuttivat ilmaista viinaa letkusta ihmisten suihin. Baarin jälkeen menin Teemun ja Terhin kanssa katsomaan taas samaista "vesiurut" (tai suihkulähde) näytelmää Bellagio hotellin eteen. Tietysti esitys oli muuttunut tällä kertaa. (Jos joku ei muista mistä on kyse, niin aikaisemmista Vegas teksteistä selviää.) Sää oli mitä mainioin; vettä satoi ja oli kylmä. Onneksi oli talvitakki mukana. Oltiin jo aikaisemmin metsästetty halpoja sateenvarjoja, nyt nekin löytyi 8 dollarilla ja oston jälkeen ei tietty enää satanut ollenkaan. Ois pitäny ostaa aikasemmin. Käytiin myös katsomassa Bellagio hotellin sisäpuutarhaa, jossa viimeeksi oli talviteema. Nyt teemaa oli vaihdettu ja hienolta näytti:
28.1 Maanantai
Miulla oli ne ihanat verotuksen aamutunnit, mutta koulun jälkeen alkoi matka kohti Vegasia (taas). Sillä välin kun olin koulussa bisnesmiehet kävivät testaamassa täkäläistä autojen käsinpesupalvelua. Tietysti meksikolaisten tekemänä.
Vegasissa majoituimme tällä kertaa New York New York Hotellissa. Olimme edellisenä iltana arponeet kahden hotellin välillä Monte Carlo vai New York New York. Päätettiin sitten valita New Yorks New York.
New York New York osoittautui hyväksi valinnaksi nimittäin viereisen Monte Carlon yläkerrokset olivat palaneet edellisenä iltana tai saman päivän aamuna kun kirjauduimme hotellin. Monte Carlon yläkerran koristelut oli tehty styroksista...nyt ne kuulemma tehdään jostain muusta...tällästä amerikkalaista rakentamista. Uskomatonta, mutta totta. No koko kuuden tuhannen hengen hotelli oltiin sitten jouduttu tyhjentämään, että onneks ei valittu sitä.
Kirjauduttiin sisään hotelliin ja Santeri onnistui kinuamaan meille vähän upgradatun huoneen. Ei tietenkään maksettu neljästä vaan oikeesti vaan mie ja Santtu asuttiin kyseisessä huoneessa. Olis pitäny maksaa 120 dollaria lisämaksua siitä, että meitä on neljä samassa huoneessa. Noissa huoneissa saa valita ottaako kaks n. 120cm leveetä sänkyä vai yhen 140 cm. Vaadittiin vaan kahta sänkyä. Ei noissa monen tuhannen hengen hotelleissa kukaan sitä mitenkään valvo kuka niissä asuu. Oltiin pari yötä ja olisko se sitten maksanu meille $27/hlö/yö.
Looking good in Las Vegas; kasinolle lähdössä.
Miulla oli oikein videotodiste siitä, että oon pelannu Vegasin kasinolla, mutta blogger ei taaskaan halua näyttää teille videoita. (Ette vissiin nää videoita enää ollenkaan.)Enkä taaskaan voittanut mitään. Illalla käytiin pyörimässä muissa hotelleissa. Harkittiin Luxorin yökerhoon menoa, kun joku oli jakanut meille VIP-kortit. Kävin kysymässä yhdeltä työntekijöistä pitääkö meidän jonottaa pitkässä jonossa. Noh, mie ja Terhi oltaisiin päästy jonon ohi ja pojat olis saaneet jonottaa. =) (Ei menty.)
27.1 Sunnuntai
Aamu ei alkanut oikein hyvin, kun huoneeseen ei saatu lämmintä vettä. Vika oli koko hotellissa. Lähdettiin sitten kaupungille ja sinä aikana vesiongelmakin oli jo korjattu. Käytiin vähän pyörimässä ympäri Vegasia ja tällä kertaa vilkaistiin myös Vegasin oikeeta keskustaa. Sitä ennen käytiin katsastamassa Vegasin Hard Rock Cafe ja ostettin sieltä Terhin kanssa T-paidat.
Kaikki ihmeellisyydet joista olen aikaisemmin kertoillut ja laittanut kuvia ovat olleet Las Vegasin pääkadun "The Stripin" varrelta. Vegasissa on kuitenkin myös vanha keskusta, joka oli aiemmin se "nähtävyys".
Vanhan Vegasin keskustassa on valoilla katettu katu, joka tietysti olisi pitänyt nähdä pimeällä, mutta mentiin sinne päivällä. Verrattuna Strippiin, Vegasin keskusta ei ollut hääppöinen. Muutenkin siellä oli pelaamassa melkein pelkästään vanhoja ihmisiä.
Syömässäkin piti käydä, joten käytiin tällä kertaa Hootersissa. Hootersin tarjoilija tytöt on pukeutuneet pikkuisiin urheiluvaatteisiin ja useat Hootersin tytöt ovat tehneet mallin töitä, mm. "aikakausilehti" Playboyssa. Vegasissa tosin kaikilla casinoilla tarjoilijoilla on niin pienet mekot, että urheiluvaatteet oli melkein hauskat. Miun ja Terhin tilaamat annokset oli ok, mutta pojat tilasi jotain aivan järkyttävän rasvaisia kanankoipia/siipiä ja hampurilaiset. Teemun hampurilaissaldo matkan aikana oli 1-5 hampurilaista päivässä useampana päivänä.Illalla Santtu sitten tulikin kipeäksi eikä pahemmin sängystä jaksanut nousta. Käväistiin Coyote Ugly baarissa New York New Yorkissa -kyllä tarjoilijat tanssivat pöydillä ja suihkuttivat ilmaista viinaa letkusta ihmisten suihin. Baarin jälkeen menin Teemun ja Terhin kanssa katsomaan taas samaista "vesiurut" (tai suihkulähde) näytelmää Bellagio hotellin eteen. Tietysti esitys oli muuttunut tällä kertaa. (Jos joku ei muista mistä on kyse, niin aikaisemmista Vegas teksteistä selviää.) Sää oli mitä mainioin; vettä satoi ja oli kylmä. Onneksi oli talvitakki mukana. Oltiin jo aikaisemmin metsästetty halpoja sateenvarjoja, nyt nekin löytyi 8 dollarilla ja oston jälkeen ei tietty enää satanut ollenkaan. Ois pitäny ostaa aikasemmin. Käytiin myös katsomassa Bellagio hotellin sisäpuutarhaa, jossa viimeeksi oli talviteema. Nyt teemaa oli vaihdettu ja hienolta näytti:
28.1 MaanantaiKymmeneltä ylös ja yhdeltätoista ulos. Lähdettiin ajamaan suoraan pois Vegasista, koska tarkoituksena oli pysähtyä matkan varrella outletissa. Pysähdyttiinkin Fashion Outletissa, kun Teemu ja Terhi halusivat vielä ostaa jotain Polo Ralph Laurenilta. Tuuli oli hirveä. Poislähtiessä en meinannut päästä kaupan ovesta ulos, koska tuuli työnsi sitä kiinni kun työnsin itse auki. Sain ihan oikeasti työntää kovasti. Tuulta oli 30-50 mailia/h. Santulle oli tullut odotellessa huono olo (kipeä kun oli) ja miun piti jatkaa ajamista. Ratista sai pidellä ihan napakasti molemmin käsin kiinni kun paineli erämaassa hirveessä tuulessa. Vähän jännitti tuulen takia.
Matkalla pysähdyttiin äkkiä nappaamassa kiinalaista Barstow Stationilta ja matka jatkui heti. Santtu ajoi sen hetken kun söin ja sitten takaisin rattiin. Ajoin koko matkan Vegasista. Illalla ei sitten paljon mitään tehtykään kun Santtu oli kipeä.
29.1 Tiistai
Santulla olisi ollut koulua koko päivä, mutta kipeenä sen piti maata kotona. Mie kävin aamutunneilla ja sitten lähdettiin heittämään Terhi ja Teemu Disneylandiin. Santtu jatkoi sairastamista ja mie tein koulujuttuja. Kuuden maissa käytiin hakemassa T&T kämpille ja mie menin takas kouluun iltatunneille. Tässä pari kuvaa Disneylandistä, vaikka me ei sinne päästykään.
65. Teemu ja Terhi kylässä OSA 1
23.1 keskiviikko
Teemu ja Terhi saapuivat meille kyläilemään kymmeneksi päiväksi keskiviikko yönä 23.1, jolloin haimme väsyneet matkustajat LAXin kentältä. Laukut oli mukana, toisin kuin Mikkoloilla,
nimittäin lennotkin oli myöhässä. Kentältä sitten äkkiä kotiin syömään.
Ensimmäiset margaritat meillä.
Teemu ja Terhi saapuivat meille kyläilemään kymmeneksi päiväksi keskiviikko yönä 23.1, jolloin haimme väsyneet matkustajat LAXin kentältä. Laukut oli mukana, toisin kuin Mikkoloilla,
nimittäin lennotkin oli myöhässä. Kentältä sitten äkkiä kotiin syömään.
Ensimmäiset margaritat meillä.
24.1 torstai
Lennosta toipumispäivä. Santulla oli koulua, miullakin aamulla, mutta päivällä kävimme sitten palloilemassa yliopistolla. Yliopistokierroksen jälkeen menimme tutustumaan amerikkalaiseen ruokakauppaan. Terhi oli aivan ihastunut meidän vieressä olevaan Albertsoniin, koska siellä on ihania hedelmätarjottimia jne. valmiina, ei tartte kun pöytään laittaa ja pyytää vieraat kylään. Kaupasta lähti mukaan homejuustoa, punaviiniä, voileipäkeksejä ja hedelmiä. Tyypilliset opiskelijasapuskat siis. Santeri parka sai tällä välin pakertaa koulussa. Kuva yliopistolta.
25.1 perjantai
Sopeutuminen amerikkalaiseen kulutuskulttuuriin alkaa. Lähdimme tietysti heti outlettiin shoppailemaan.
Menimme Desert Hills Premium Outlettiin, josta löytyi Terhin ja Teemun lempi kaupat; Lacoste, Burberry, Polo Ralph Lauren jne.
Shoppailu sujui yliodotusten -Oli muuten aika vaikuttava määrä ostoskasseja meillä.
Mutta oli se outletkin aika vaikuttavassa paikassa.
Jotkut naiset oli kysyny Santulta ja Teemulta, että aikooko ne perustaa oman kaupan kun ne lastas tavaroita auton kyytiin.:)
Bisnesmiehenä Teemu teki myös hankintoja, joilla voi varmaan tehdä mukavan tilin Suomessa. ;)
torstai 7. helmikuuta 2008
63. Uusi lukukausi
Koulut on taas alkaneet, tarkalleen ottaen kevätlukukausi alkoi tiistaina 22.1. Miulla alkoi koulu jo hieman aiemmin eli lauantaina 19.1, koska lauantai tunnit aloitettiin etukäteen - joo kyllä, lauantai aamuna koulua. Heti kello 9. Kevääseen asti. Tiedän että kaikki kauhistelee tätä. =)
No jokatapauksessa kevään kurssivalinnat miun osalta ovat seuraavanlaisia:
ACC 408 Problems in Taxation
Kurssin ni nimi on "Verotuksen ongelmia", mutta käytännössä kyseessä on yritysverotuksen kurssi. Oikeastaan pääasissa käsitellään osakeyhtiötä ja muita yritysmuotoja vaan sivutaan. Kurssi ei ole alkanut mitenkään hirveän hyvin siinä mielessä, että kaikki kurssilaiset ei vieläkään oo saanu kirjoja, kun koulun kirjakauppa ei suostu tilaamaan niitä lisää. (Aikainen lintu madon nappaa, ostin oman hyvissä ajoin.) Lisäksi opettaja Kurizky (tai mikä lienee) on vähintäänkin mielenkiintoinen...kyllä mies asiansa osaa ja todennäköisesti erittäin hyvin, mutta muuten on tuo käytännönläheisyys herralta hukkunut. Toisella luentokerralla opettaja ei päässyt luokkaan, kun sille oltiin annettu väärät avaimet. Seisottiin puolituntia käytävässä odottelemassa. Edelleenkään opettaja ei oo saanu lisättyä meidän kurssia blackbordille (niille jotka ei tiedä mikä on blackboard niin se on työkalu netissä, mistä näkee kurssin tiedot ja sinne laitetaan tehtävät ja powerpointit), koska sen koululta saama tietokone ei kuulemma toimi. Kolmannella luentokerralla ei päästy luokkaan, kun jotkut muut oli varannu sen kokeen ajaksi ja opettaja juoksenteli ympäriinsä puolituntia etsimässä uutta luokkaa...jne. jne. Tämä on siis se lauantai aamun kurssi.
Elän pienessä toivossa, että löytäisin kyseiseltä kurssilta pieniä viisauksia, joitten pohjalta voisin sitten kirjoitella gradua vertaillen Suomen ja USA:n osakeyhtiöverotusta...mutta Santeri tänään sanoi, että mie kuulemma ähisen koko ajan kun yritän lukea sitä kirjaa...Olin tuossa paripäivää sitten varmaan puoli tuntia kappaleen ekalla sivulla, kun ihmettelin seuraavaa: Jos yritys jakaa osinkoa niin se voi olla automaattisesti pääoman palautusta (menin tästä ihan sekaisin; Suomessa osinko on osinko ja pääoman palautus päätetään erikseen) ja se onko se pääoman palautusta riippuu sitten siitä, että onko yrityksen P&E-luku (verotuksellinen termi, mittaa osingon maksukykyä) positiivinen vai ei ja. P&E-luku lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen ja kaikille yrityksen toimintavuosille vuodesta 1913 asti jne. On täällä sekavat nää säännökset... Ja tää nyt oli erittäin yksinkertainen selitys.
Kurssilla on kotitehtäviä ja ne pitää palauttaa. Kolme koetta.
MGMT 447 Internet Legal Issues
Eli käytännössä kyseessä on kurssi tekijänoikeuksista, patenteista ja kaikista juridisista ongelmista internettiin liittyen. Kurssilla pitäis kirjoittaa joku 2500 sanainen tutkimus...ja aihe pitää valita ite, kunhan se kuuluu kurssin aihepiiriin ja opettaja hyväksyy sen. Ajattelin vähän, että teen tutkimuksen ehkä kansainvälisen nettikaupan verotuksesta...tietysti pitäisi rajata tarkemmin...ja hyväksyttää vielä tuo aihe. Muuten kotitehtäviä ei oo ja kokeita taitaa olla kaks. Kurssi on tiistai iltaisin klo 19-21.45. Opettaja on ok, mutta muissa kurssilaisissa on toivomisen varaa...Viime tunnin alussa käsiteltiin tavaramerkkejä:
Opettaja: "Esimerkki tavaramerkistä on 7Up." (Samalla opettaja osoittaa tytön pöydällä olevaa 7Up-pulloa.)
Tyttö: "Ei tässä oo 7Up:ia vaan vettä!"
Opettajaa huvittaa ja hän jatkaa kertomalla piraattituotteista ja että niiden myynti on rangaistavaa.
Tyttö: "Mutta en minä ostanut tätä pulloa. Mieheni osti sen. Minä vain laitoin siihen vettä!"
Melkein säälitti sen opettajan puolesta...
MKTG 465 Managing Service Marketing
Kurssi palveluiden markkinoinnista. Opettaja on mukava (nainen) ja puhuu hauskalla aksentilla. Kurssilla on ihan tajuttomasti hommaa. Vissiin kymmenen tehtävää -kaikki 2 sivuisia. Lisäksi yksi isompi tehtävä ja ryhmätyö jollekin firmalle. Meille kävi juuri tällä viikolla esittäytymässä ne firmat, jotka otti kurssilaisia tekemään niille projektia. Ollaan Santun kanssa samassa ryhmässä (kukaan muu ei ois ees halunnu aihetta, joka meillä on) ja mennään tekemään projektia REMM Groupille. Kyseessä on "property management" (en nyt millään saa järkevää suomennosta..."kiinteistöjen huolinta") firma.
Meidän projektin aihe tulee liittymään täysin uuteen alaan; Täällä on myönnetty jo valmiiksi maksukyvyttömille asuntolainoja, joiden korko on ensin matala ja pomppaa siitten parin ekan vuoden jälkeen, jolloin ihmiset menettävät talonsa velkojille. (Ihmiset ottavat lainoja, koska kuvittelevat, että asunnon arvot nousevat ja että voivat sitten ottaa uuden lainan muutaman vuoden kuluttua arvon nousua vastaan, mutta arvot eivät nyt nousseetkaan ja ollaan ongelmissa.) Velkojat saavat asunnot, mutta eivät hoida niitä ja asunnot menevät huonoon kuntoon. Yhtiöllä on tarkoitus hoitaa näitä velkojien omistukseen siirtyviä asuntoja ja meidän pitäisi tehdä jotain markkinointi projektia tähän liittyen.
Yleisesti ottaen kurssilla on hirveästi hommaa. Kaksi koetta.
Ja siinähän ne kurssit sitten olikin. Ne, jotka jaksoivat lukea tänne asti ehkä huomasivat, että miulla oli vaan kolme kurssia (vaikka pitäis olla neljä), mutta sain hyvillä syillä anottua "reduced course loadin" eli periaatteessa erikoisvapauden siitä yhdestä kurssista. :) Santulla on neljä kurssia. Se meinaa käydä viidennellä kurssilla vaan kuuntelemassa, mut ei suorita sitä. On se hurja koululainen.
No jokatapauksessa kevään kurssivalinnat miun osalta ovat seuraavanlaisia:
ACC 408 Problems in Taxation
Kurssin ni nimi on "Verotuksen ongelmia", mutta käytännössä kyseessä on yritysverotuksen kurssi. Oikeastaan pääasissa käsitellään osakeyhtiötä ja muita yritysmuotoja vaan sivutaan. Kurssi ei ole alkanut mitenkään hirveän hyvin siinä mielessä, että kaikki kurssilaiset ei vieläkään oo saanu kirjoja, kun koulun kirjakauppa ei suostu tilaamaan niitä lisää. (Aikainen lintu madon nappaa, ostin oman hyvissä ajoin.) Lisäksi opettaja Kurizky (tai mikä lienee) on vähintäänkin mielenkiintoinen...kyllä mies asiansa osaa ja todennäköisesti erittäin hyvin, mutta muuten on tuo käytännönläheisyys herralta hukkunut. Toisella luentokerralla opettaja ei päässyt luokkaan, kun sille oltiin annettu väärät avaimet. Seisottiin puolituntia käytävässä odottelemassa. Edelleenkään opettaja ei oo saanu lisättyä meidän kurssia blackbordille (niille jotka ei tiedä mikä on blackboard niin se on työkalu netissä, mistä näkee kurssin tiedot ja sinne laitetaan tehtävät ja powerpointit), koska sen koululta saama tietokone ei kuulemma toimi. Kolmannella luentokerralla ei päästy luokkaan, kun jotkut muut oli varannu sen kokeen ajaksi ja opettaja juoksenteli ympäriinsä puolituntia etsimässä uutta luokkaa...jne. jne. Tämä on siis se lauantai aamun kurssi.
Elän pienessä toivossa, että löytäisin kyseiseltä kurssilta pieniä viisauksia, joitten pohjalta voisin sitten kirjoitella gradua vertaillen Suomen ja USA:n osakeyhtiöverotusta...mutta Santeri tänään sanoi, että mie kuulemma ähisen koko ajan kun yritän lukea sitä kirjaa...Olin tuossa paripäivää sitten varmaan puoli tuntia kappaleen ekalla sivulla, kun ihmettelin seuraavaa: Jos yritys jakaa osinkoa niin se voi olla automaattisesti pääoman palautusta (menin tästä ihan sekaisin; Suomessa osinko on osinko ja pääoman palautus päätetään erikseen) ja se onko se pääoman palautusta riippuu sitten siitä, että onko yrityksen P&E-luku (verotuksellinen termi, mittaa osingon maksukykyä) positiivinen vai ei ja. P&E-luku lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen ja kaikille yrityksen toimintavuosille vuodesta 1913 asti jne. On täällä sekavat nää säännökset... Ja tää nyt oli erittäin yksinkertainen selitys.
Kurssilla on kotitehtäviä ja ne pitää palauttaa. Kolme koetta.
MGMT 447 Internet Legal Issues
Eli käytännössä kyseessä on kurssi tekijänoikeuksista, patenteista ja kaikista juridisista ongelmista internettiin liittyen. Kurssilla pitäis kirjoittaa joku 2500 sanainen tutkimus...ja aihe pitää valita ite, kunhan se kuuluu kurssin aihepiiriin ja opettaja hyväksyy sen. Ajattelin vähän, että teen tutkimuksen ehkä kansainvälisen nettikaupan verotuksesta...tietysti pitäisi rajata tarkemmin...ja hyväksyttää vielä tuo aihe. Muuten kotitehtäviä ei oo ja kokeita taitaa olla kaks. Kurssi on tiistai iltaisin klo 19-21.45. Opettaja on ok, mutta muissa kurssilaisissa on toivomisen varaa...Viime tunnin alussa käsiteltiin tavaramerkkejä:
Opettaja: "Esimerkki tavaramerkistä on 7Up." (Samalla opettaja osoittaa tytön pöydällä olevaa 7Up-pulloa.)
Tyttö: "Ei tässä oo 7Up:ia vaan vettä!"
Opettajaa huvittaa ja hän jatkaa kertomalla piraattituotteista ja että niiden myynti on rangaistavaa.
Tyttö: "Mutta en minä ostanut tätä pulloa. Mieheni osti sen. Minä vain laitoin siihen vettä!"
Melkein säälitti sen opettajan puolesta...
MKTG 465 Managing Service Marketing
Kurssi palveluiden markkinoinnista. Opettaja on mukava (nainen) ja puhuu hauskalla aksentilla. Kurssilla on ihan tajuttomasti hommaa. Vissiin kymmenen tehtävää -kaikki 2 sivuisia. Lisäksi yksi isompi tehtävä ja ryhmätyö jollekin firmalle. Meille kävi juuri tällä viikolla esittäytymässä ne firmat, jotka otti kurssilaisia tekemään niille projektia. Ollaan Santun kanssa samassa ryhmässä (kukaan muu ei ois ees halunnu aihetta, joka meillä on) ja mennään tekemään projektia REMM Groupille. Kyseessä on "property management" (en nyt millään saa järkevää suomennosta..."kiinteistöjen huolinta") firma.
Meidän projektin aihe tulee liittymään täysin uuteen alaan; Täällä on myönnetty jo valmiiksi maksukyvyttömille asuntolainoja, joiden korko on ensin matala ja pomppaa siitten parin ekan vuoden jälkeen, jolloin ihmiset menettävät talonsa velkojille. (Ihmiset ottavat lainoja, koska kuvittelevat, että asunnon arvot nousevat ja että voivat sitten ottaa uuden lainan muutaman vuoden kuluttua arvon nousua vastaan, mutta arvot eivät nyt nousseetkaan ja ollaan ongelmissa.) Velkojat saavat asunnot, mutta eivät hoida niitä ja asunnot menevät huonoon kuntoon. Yhtiöllä on tarkoitus hoitaa näitä velkojien omistukseen siirtyviä asuntoja ja meidän pitäisi tehdä jotain markkinointi projektia tähän liittyen.
Yleisesti ottaen kurssilla on hirveästi hommaa. Kaksi koetta.
Ja siinähän ne kurssit sitten olikin. Ne, jotka jaksoivat lukea tänne asti ehkä huomasivat, että miulla oli vaan kolme kurssia (vaikka pitäis olla neljä), mutta sain hyvillä syillä anottua "reduced course loadin" eli periaatteessa erikoisvapauden siitä yhdestä kurssista. :) Santulla on neljä kurssia. Se meinaa käydä viidennellä kurssilla vaan kuuntelemassa, mut ei suorita sitä. On se hurja koululainen.
sunnuntai 3. helmikuuta 2008
62. Lääkärissä
Virallisen tekstijärjestyksen mukaan tämä teksti olisi kuulunut jo ennen edellistä, mutta aina ei voi voittaa. Kun Mikkolat lähti meiltä (tammikuun alussa) tulin aika kipeäksi. Tuli vähän kuumetta ja maha tuli hirveän kipeäksi. Tärisin kuumeessa yhden illan ja sen jälkeen olin vaan maha kipeenä. Joka kerta kun yritin syödä tuli maha vaan enemmän kipeeksi. Ei siis tarttenut syödä mitään. Neljäntenä syömättömänä päivänä menin sitten aamulla lääkäriin.
Lääkäriin meneminen on täällä aika jännittävää siinä mielessä, että jos menee tavalliseen sairaalaan ja joutuu sinne viikoksi niin kyseessä on helposti sadan tonnin keikka. On miulla vakuutus...en tietysti oo ikinä kattonu mitä se kattaa, kun se oli pakko ostaa, että pääsee tänne kouluun. Olin tullut kipeeksi torstai iltana ja viikonloppuna en sitten voinut mennä lääkäriin kun olisi pitänyt mennä tavalliseen sairaalaan, kun mein koulun terveysasema ei ollut auki. Vähän siinä jännittelin, et jos olisiki joku umpisuolenlisäkkeen tulehdus ja joutuisin leikattavaksi ni mitähän se maksais...No onneks ei ollu sellasia oireita, et ne ois siihen suoraan viitannu. Ootin sitten maanantai aamuun ja menin koulun terveysasemalle. Pääsinki heti jonkun ilkeän tädin puhutteluun, joka varasi miulle ajan seuraavalle hoitsulle. Menin tunniks koululle odottamaan ja sitten takas.
On muuten tosi hankalaa käydä lääkärissä, kun ei oo oikein tätä terveyteen liittyvää sanastoa hallussa...ja sitten näillä on kaiken maailman kietoilmauksia yms. Onneks olin aamulla kattonu vähän sanoja sanakirjasta, et ei tarvinnu ihan ymmyrkäisenä olla. (Suomessa seuratuista lääkärisarjoista ei ollu apua.)
Hoitaja paineli mahaa ja lähetti miut sitten veri-ja virtsakokeisiin. No ainakin oltiin perusteellisia. Sitten taas ootin tulosten valmistumista. Olin sillä reissulla kokonaista neljä tuntia. Näytteistä ei löytynyt mitään ja hoitaja arveli, että miulla on jostain syystä liikaa mahahappoa ja sain ruokavalio-ohjeet ja reseptin. Yllätyksekseni terveysasemalla oli oma apteekki. Hintaa reissulle tuli 1,2 dollaria. Sen verran maksoi lääkkeet. Sairaalan vastaanotossa käyminen maksaa vissiin sellaset 500 dollaria (no olishan se menny vakuutuksesta, mut kuitenki). Miun käskettiin syödä mahdollisimma terveellistä ruokaa ja välttää appelsiineja yms, joissa on happoa. No olin tietty juonu vielä kipeenä ollessa appelsiini mehua kun en mitään saanu syötyä. Se oli sitten vielä pahentanu tilannetta. No paranini niillä dollarin lääkkeillä kun niitä pari viikkoa napsin. Kyllä ne jo parissa päivässä helpotti.
Täysi mysteeri on, että mistä tulin näin kipeäksi. Suomessa lipitin appelsiinimehua purkkitolkulla...eikä koskaan tullu mitään...en tiiä tuliko se täkäläisestä mehusta, joka tietty voi olla erilaista vai pahensikö se vaan oireita? Tulin kipeeks heti mein roadtripin jälkeen ja siellä ruokailu oli todella epämääräistä...(Miulla on muutenkin nykyään joku jatkuva vitamiinin puutos, se tulee heti takas, jos en ota vitamiineja pariin päivään). Ja nyt noin viikko sitten, kun oltiin Vegasissa, söin ensimmäisen hampurilaisen sen road tripin alun jälkeen. Mahassa rupes samalla tavalla kiertämään. Melkein pelkään hampurilaisia. Älkää syökö hampurilaisia. En miekään. Puistattaa.
(Jos vielä syön yhenki hampurilaisen täällä ni omistan sille oman blogitekstin.)
Lääkäriin meneminen on täällä aika jännittävää siinä mielessä, että jos menee tavalliseen sairaalaan ja joutuu sinne viikoksi niin kyseessä on helposti sadan tonnin keikka. On miulla vakuutus...en tietysti oo ikinä kattonu mitä se kattaa, kun se oli pakko ostaa, että pääsee tänne kouluun. Olin tullut kipeeksi torstai iltana ja viikonloppuna en sitten voinut mennä lääkäriin kun olisi pitänyt mennä tavalliseen sairaalaan, kun mein koulun terveysasema ei ollut auki. Vähän siinä jännittelin, et jos olisiki joku umpisuolenlisäkkeen tulehdus ja joutuisin leikattavaksi ni mitähän se maksais...No onneks ei ollu sellasia oireita, et ne ois siihen suoraan viitannu. Ootin sitten maanantai aamuun ja menin koulun terveysasemalle. Pääsinki heti jonkun ilkeän tädin puhutteluun, joka varasi miulle ajan seuraavalle hoitsulle. Menin tunniks koululle odottamaan ja sitten takas.
On muuten tosi hankalaa käydä lääkärissä, kun ei oo oikein tätä terveyteen liittyvää sanastoa hallussa...ja sitten näillä on kaiken maailman kietoilmauksia yms. Onneks olin aamulla kattonu vähän sanoja sanakirjasta, et ei tarvinnu ihan ymmyrkäisenä olla. (Suomessa seuratuista lääkärisarjoista ei ollu apua.)
Hoitaja paineli mahaa ja lähetti miut sitten veri-ja virtsakokeisiin. No ainakin oltiin perusteellisia. Sitten taas ootin tulosten valmistumista. Olin sillä reissulla kokonaista neljä tuntia. Näytteistä ei löytynyt mitään ja hoitaja arveli, että miulla on jostain syystä liikaa mahahappoa ja sain ruokavalio-ohjeet ja reseptin. Yllätyksekseni terveysasemalla oli oma apteekki. Hintaa reissulle tuli 1,2 dollaria. Sen verran maksoi lääkkeet. Sairaalan vastaanotossa käyminen maksaa vissiin sellaset 500 dollaria (no olishan se menny vakuutuksesta, mut kuitenki). Miun käskettiin syödä mahdollisimma terveellistä ruokaa ja välttää appelsiineja yms, joissa on happoa. No olin tietty juonu vielä kipeenä ollessa appelsiini mehua kun en mitään saanu syötyä. Se oli sitten vielä pahentanu tilannetta. No paranini niillä dollarin lääkkeillä kun niitä pari viikkoa napsin. Kyllä ne jo parissa päivässä helpotti.
Täysi mysteeri on, että mistä tulin näin kipeäksi. Suomessa lipitin appelsiinimehua purkkitolkulla...eikä koskaan tullu mitään...en tiiä tuliko se täkäläisestä mehusta, joka tietty voi olla erilaista vai pahensikö se vaan oireita? Tulin kipeeks heti mein roadtripin jälkeen ja siellä ruokailu oli todella epämääräistä...(Miulla on muutenkin nykyään joku jatkuva vitamiinin puutos, se tulee heti takas, jos en ota vitamiineja pariin päivään). Ja nyt noin viikko sitten, kun oltiin Vegasissa, söin ensimmäisen hampurilaisen sen road tripin alun jälkeen. Mahassa rupes samalla tavalla kiertämään. Melkein pelkään hampurilaisia. Älkää syökö hampurilaisia. En miekään. Puistattaa.
(Jos vielä syön yhenki hampurilaisen täällä ni omistan sille oman blogitekstin.)
61. Synttärit
Noniin, en oo pitkään aikaan ehtinyt päivittämään mitään. On ollut niiiiin kiirettä. Mutta tosiaan, palataan ajassa vähän taaksepäin. Miulla oli synttärit tossa tammikuun puolessa välissä ja oli kakkua ja kynttilää. Lahjaksi sain hajuvettä (en ollut jättänyt paljon arvailun varaan, että mitä hajuvettä sen pitää olla) ja lelukissan (Santeri luulee etten tarvii oikeeta, jos miulla on lelu!?!?).
Illalla Santtu vei miut kattomaan Medieval Nights ruoka-näytelmä showta. Olin ensin vähän epäluuloinen kyseisen shown suhteen, mutta ihan hauska se oli. Showssa istutaan ison areenan ympärillä ja ihmiset on jaettu erivärisiin katsomoihin. Jokaisella katsomolla on oma ritari ja ritarit kilpailevat keskenään erilaisissa kisoissa. Showhun kuuluu juoni ja osittain se on ennalta suunniteltu. Mutta kyllä amerikkalaiset jaksoi silti hurrata ja hurrata ja hurrata... Esityksen aikana tarjoillaan ruokaa; alkukeitto, kanan ja lihan pala ja peruna ja lopuksi piirakan pala. Ruoka ei ollu kummoista (kuten ei vissiin yleensäkään tälläisissä esityksissä), mutta kyllä sitä söi. Kaikki syödään sormin keskiaikaiseen tapaan.
Olisin halunnut laittaa tänne vähän videopätkää esityksestä, mutta se ei nyt tunnu onnistuvan, kun blogger ei oo oikein yhteistyökykyinen tänään. Jäätte ilman videota. :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)