Olemme tilanneet paluuliput. Kotimatkalle lähdetään maanantaina 26.5 LAXin kentältä klo 16.15. Välilasku on Dublinissa, Irlannissa, tiistaina 27.5 klo 10:15. Dublinista matka jatkuu klo 15:20. Helsinkiin kone laskeutuu klo 20:25. Olis kiva päästä myös pois sieltä kentältä..? Liput oli halvat...olisko ollu joku 300 euroa per nenä.
Mutta toisaalta mikäs täällä nyt on ollessa kun auringossa on tässä pari päivää ollut taas sellaiset 40 astetta. Hyvin tarttuu väriä pintaan. Hiuksetkaan ei oo enää vihreet kun kävin toistamiseen kampaajalla. Ja oon pessy niitä pullovedellä. 4 litraa riittää yhteen pesuun. Valutan suihkua kuitenkin samalla ettei vaan vettä säästy. =) Tänään tuli hiusten aurinkotuotteet postissa ja nyt sitten elän toivossa että nää toimii vähän paremmin kun miun aikasemmat ja en polta hiuksia niiku sillon kun tultiin tänne. En oo kovin neuroottinen hiusten suhteen...
No ei nyt muuta (ei meille kuulu mitään), kun miulla on kiire aurinkoa ottamaan!
torstai 28. helmikuuta 2008
perjantai 22. helmikuuta 2008
73. LAX Nightclub
International Student Association kutsui jäsenet bilettämään LAX Nightclubiin Hollywoodin keskustaan Hollywood Boulewardille lauantaina 16.2. Kerhon puheenjohtaja oli ottanut baariin etukäteen yhteyttä ja varannut meidät guest listille. Vaihto-oppilaitten lisäksi mukaan oli lähdössä myös suomalaiset Reeta ja Victoria sekä Chris ja Rachel, jotka olivat täältä vaihdossa Suomessa viime vuonna.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että kaikki vaihtarit tapaa koulun pihalla ja siitä sitten lähdetään yhdessä kimppakyydeillä ajelemaan kohti Losin keskustaa. Tapaamisen piti olla puoli kahdeksalta ja Jukan, Mikon, Reetan, Victorian, Chrisin ja Rachelin piti tulla meille vähän yli seitsemän. Ne sitten tuli vähän vaille kahdeksan. Pakkauduttiin meidän autoon, Reeta joutui istumaan lattialla kun paikat loppui ja lähdettiin sitten suoraan ajamaan kohti Losia. Matkalta Mikko soitti muille vaihtareille; muut oli vielä enemmän myöhässä, kun intialaiset oli tulleet paikalle tennareissa ja sitten koko muun porukan piti viedä ne kotiin vaihtamaan vaatteita. Pitäis sitä nyt tajuta, että Hollywood Boulewardilla olevaan baariin ei mennä tennareissa
Oltiin hyvissä ajoin perillä. Mein piti jättää auto nightclubin vallet parkingiin (eli joku työntekijä vie auton parkkiin) ja maksaa siitä 15 dollaria. Koska clubi aukesi kymmeneltä ja kello oli yhdeksän mentiin istumaan johonkin pikkukuppilaan lähellä ja odottamaan muita. Tilasin lasin viiniä, hintaa oli 10 dollaria, mutta toisaalta viinilasi oli kyllä ihan täynnä eikä mikään suomalainen ravintola-annos. Rachel otti drinkin ja joutui pyytämään siihen lisää cokista! Ei koskaan tapahtuisi Suomessa baarissa.
Muut vaihtarit sitten löysi meidät ja lähdettiin yhdessä jonottamaan LAX:iin. Päästiin omaan jonoon, kun oltiin listalla. Lisäksi meille sanottiin, että naiset pääsee ensin sisään. Mentiin sisään ja hämmästyin kun kukaan ei ottanutkaan meiltä maksua. Sisäänpääsyn piti olla 20 dollaria hengeltä -kallista. Baarissa oli kuitenkin töissä Victorian kavereita, joten mein ei tarttenut maksaa. Pojat tuli perästä sisään ja ne ohjattiin kyllä maksamaan. =) Täällä naisten suosiminen baareissa toimii aika hyvin. :)
Paikka oli ihan ok, mutta yllättävää kyllä, Lappeenrannan Giglin Marlin on hienompi. Odotin vähän enemmän tälläiseltä Hollywood Boulewardilta olevalta clubilta kuin Lappeenrannan baareilta. Ilta oli tosi hauska. Paikassa oli kyllä sellainen erikoisuus, että jos halusi istua pyöreissä pöydissä niin piti tilata joku pari sataa dollaria maksava pullo. Baarin reunoilla sai sitten istuskella ne, jotka ei halunnu maksaa paria sataa/pullo. Täysi viinilasi maksoi 8 dollaria eli muuten paikka ei ollut kallis. Netistä onkimani rupuinen kuva LAXista:
Vessoissa ei ollut ovissa lukkoja. Vessassa oli kyllä taas henkilö ojentelemassa käsipyyhkeitä ja siitä piti sitten antaa tippiä. Kyseinen henkilö ei kuitenkaan voinut sanoa, että vessan kopit oli varattuja. Yksikin tyttö avasi vessankopin oven kun olin siellä. Lukkoja ei oltu voitu laittaa oviin, ettei kukaan pääse piikittämään tai kuole vessaan lukitun oven taakse. Näppärää.
Baari oli auki kahteen asti. Illan aikana porukan mukaan oli liittynyt kaksi muutakin Losissa asuvaa suomalaista eli suomalaisia oli kahdeksan henkeä paikalla. Illan lopuksi uudet suomalaiset kutsui kaikki jatkoille, mutta mein autolastista jatkoille lähti vaan Mikko. Me muut lähdettiin kotiin ja nyt kaikki mahtui jo istumaan penkeillä eikä kenenkään tarttenut istua lattialla. Kotimatka meni tosi nopeasti ja muuten ihan hyvin, mitä nyt yksi kaveri oksensi autoon. Olin ihan hirveen väsynyt kun päästiin kotiin. Kyllä nukutti.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että kaikki vaihtarit tapaa koulun pihalla ja siitä sitten lähdetään yhdessä kimppakyydeillä ajelemaan kohti Losin keskustaa. Tapaamisen piti olla puoli kahdeksalta ja Jukan, Mikon, Reetan, Victorian, Chrisin ja Rachelin piti tulla meille vähän yli seitsemän. Ne sitten tuli vähän vaille kahdeksan. Pakkauduttiin meidän autoon, Reeta joutui istumaan lattialla kun paikat loppui ja lähdettiin sitten suoraan ajamaan kohti Losia. Matkalta Mikko soitti muille vaihtareille; muut oli vielä enemmän myöhässä, kun intialaiset oli tulleet paikalle tennareissa ja sitten koko muun porukan piti viedä ne kotiin vaihtamaan vaatteita. Pitäis sitä nyt tajuta, että Hollywood Boulewardilla olevaan baariin ei mennä tennareissa
Oltiin hyvissä ajoin perillä. Mein piti jättää auto nightclubin vallet parkingiin (eli joku työntekijä vie auton parkkiin) ja maksaa siitä 15 dollaria. Koska clubi aukesi kymmeneltä ja kello oli yhdeksän mentiin istumaan johonkin pikkukuppilaan lähellä ja odottamaan muita. Tilasin lasin viiniä, hintaa oli 10 dollaria, mutta toisaalta viinilasi oli kyllä ihan täynnä eikä mikään suomalainen ravintola-annos. Rachel otti drinkin ja joutui pyytämään siihen lisää cokista! Ei koskaan tapahtuisi Suomessa baarissa.
Muut vaihtarit sitten löysi meidät ja lähdettiin yhdessä jonottamaan LAX:iin. Päästiin omaan jonoon, kun oltiin listalla. Lisäksi meille sanottiin, että naiset pääsee ensin sisään. Mentiin sisään ja hämmästyin kun kukaan ei ottanutkaan meiltä maksua. Sisäänpääsyn piti olla 20 dollaria hengeltä -kallista. Baarissa oli kuitenkin töissä Victorian kavereita, joten mein ei tarttenut maksaa. Pojat tuli perästä sisään ja ne ohjattiin kyllä maksamaan. =) Täällä naisten suosiminen baareissa toimii aika hyvin. :)
Paikka oli ihan ok, mutta yllättävää kyllä, Lappeenrannan Giglin Marlin on hienompi. Odotin vähän enemmän tälläiseltä Hollywood Boulewardilta olevalta clubilta kuin Lappeenrannan baareilta. Ilta oli tosi hauska. Paikassa oli kyllä sellainen erikoisuus, että jos halusi istua pyöreissä pöydissä niin piti tilata joku pari sataa dollaria maksava pullo. Baarin reunoilla sai sitten istuskella ne, jotka ei halunnu maksaa paria sataa/pullo. Täysi viinilasi maksoi 8 dollaria eli muuten paikka ei ollut kallis. Netistä onkimani rupuinen kuva LAXista:
Vessoissa ei ollut ovissa lukkoja. Vessassa oli kyllä taas henkilö ojentelemassa käsipyyhkeitä ja siitä piti sitten antaa tippiä. Kyseinen henkilö ei kuitenkaan voinut sanoa, että vessan kopit oli varattuja. Yksikin tyttö avasi vessankopin oven kun olin siellä. Lukkoja ei oltu voitu laittaa oviin, ettei kukaan pääse piikittämään tai kuole vessaan lukitun oven taakse. Näppärää.
Baari oli auki kahteen asti. Illan aikana porukan mukaan oli liittynyt kaksi muutakin Losissa asuvaa suomalaista eli suomalaisia oli kahdeksan henkeä paikalla. Illan lopuksi uudet suomalaiset kutsui kaikki jatkoille, mutta mein autolastista jatkoille lähti vaan Mikko. Me muut lähdettiin kotiin ja nyt kaikki mahtui jo istumaan penkeillä eikä kenenkään tarttenut istua lattialla. Kotimatka meni tosi nopeasti ja muuten ihan hyvin, mitä nyt yksi kaveri oksensi autoon. Olin ihan hirveen väsynyt kun päästiin kotiin. Kyllä nukutti.
tiistai 19. helmikuuta 2008
72. Kuvia Losin Business Districtiltä
Tässä vielä pari kuvaa Losin Business Districtiltä, ettei kenellekään jää epäselväksi, ettei ne talot ihan pieniä olleet. (Sain lisää T&T:n kuvia.)
Tää on kyllä hienoin kuva:
Tää on kyllä hienoin kuva:
torstai 14. helmikuuta 2008
71. Vihree tukka
Niin siinä sitten kävi, että miun hiukset muuttui osittain vihreeksi. On täällä kampaaja aikasemminkin poistanu vihreyttä miun hiuksista, mut esim. Santtu ei oo huomannu niissä mitään ennen eikä jälkeen. Nyt jopa se huomas. Metta kysyi miulta yks päivä, että mitä oon tehny miun hiuksille, ihmettelin, että miten niin? "No kun ne on ihan vihreet." Olinhan miekin toki sen vihreyden huomannu ja tehny kaikki temput että olis vähän vähemmän vihreet hiukset. Ei auttanu. Kampaajalle siis.
Tässä vähän kuvaa miun hiuksista, ne on kuvassa märät ni on siks vähän hassun näköset. Vihreeks värjäyty erityisesti päällimmäisten hiusten latvat.
Tässä vähän kuvaa miun hiuksista, ne on kuvassa märät ni on siks vähän hassun näköset. Vihreeks värjäyty erityisesti päällimmäisten hiusten latvat.
Olin tänään (14.2) kampaajalla ja jopa kampaaja kauhisteli miten vihreet miun hiukset on. Se ei voinu uskoa sitä ja ihmetteli, että mitähän niille pitäis tehdä. Viimesen kahden viikon aikana vihreys lisäänty jotenki huomattavasti. Pitäis varmaan käydä kysymässä managementilta, että onko ne tehny putkille jotain... Mein uima-altaan putket uusittiin just, et jos niitä vanhoja putkia, mitä pitkin vesi tulee asuntoihin, on samalla rassattu niin niistä voi liueta jotain. Uima-altaan kloorivedessä en oo kastellu hiuksia koskaan. Samat hiustuotteet käytössä ku ennenki ja yhtäkkiä vaan muuttui paljon vihreemmäks. Kivaa... pitäis varmaan lähettää kirjettä vesiyhtiölle.
No eihän siinä sitten muuta kun väriä juureen ja vihreyden poistoa latvoihin. En tiiä mitä se kampaaja niihin laittaa, mutta kyllä se tepsii. Leikkautin latvasta lisäks 5cm pois, että lähtis ne pahimmat vihreet. Kyllä nyt näyttää latvat paksuilta. Vihreyskin haaleni. Santtukin sano, että enää näkyy vaan pikkasen. Ja kampaaja pyys miut uudestaan 23. päivä tätä kuuta ni se poistaa sitä vihreyttä taas viikon päästä. Kyllä miusta on sille vaivaa.
Suunnitelin jo, että ostan kaupasta pienen pesuvadin ja jatkossa pesen pullotetulla vedellä hiukset...ei tästä tällein mitään tuu. Äiti voi jo vinkata Arjalle, että se voi ruveta suunnittelemaan millasia ihmeitä se tekee miun hiuksille, kun tuun täältä pois.
70. South Coast Plaza
9.2 Lauantai
Oli upea ilma ja lähdin Jukan ja Metan kanssa kaupoille. (Santun kauppakiintiö oli täynnä.) Mentiin käymään toisessa Marshall'sissa ja sitten piipahdettiin South Coast Plazalla, joka on tän alueen hienoin ja suurin ostoskeskus; yksi USAn suurimmista. South Coast Plaza on 260 000 nelimetriä ja siellä on yli 280 kauppaa. Käytiin vaan piipahtamassa pienessä osassa ostoskeskusta, mutta kaupat oli luokkaa: kultasepän liike, kultasepän liike, Tiffany, Burberry jne. Metta ja Jukka olivat joskus aikaisemmin käyttäneet useamman tunnin pelkkään ostoskeskuksen ympäri kävelyyn. Lattiat oli kiveä ja muutenkin oli kyllä kallein ostoskeskus mitä oon nähnyt.
South Coast Plazalla kävin ensimmäistä kertaa täällä ollessani H&M:llä. Varmaan halvin kauppa mitä sieltä löytyi. Nappasin mukaan parit bikiinit, koska omat oli menny huonoon kuntoon jo kuukausia sitten. Olin yrittänyt ostaa uusia, mutta koska täällä oli "talvi" ei bikiinejä saanut mistään. Hassua kyllä, HM:n bikiinit oli halvemmat kuin bikinit mein lähellä olevassa halpakaupassa. Jos joku ihmettelee, että pitääkö niitten nyt olla mahd. halvat niin mielellään kyllä, kun nuhjuan noissa loppuajan niin sitten ne onkin roskiskamaa. Voisi kalliimmat tietty olla laadukkaammat...mutta miun käytöllä...tuskin nekään mitään kestää.
Hyvä ettei Santtu ollut mukana. On joku veruke mennä tonnekin uudestaan. =)
Kaupoilta mentiin kylään Papulle ja Reetalle. Varsinaisesti ko. pariskunta asuu nyt toisten nurkissa, kun ne etsii asuntoa rannan läheltä. Seuraavana päivänä ne oli menossa katsomaan asuntoa, toivottavasti löytyi.
Kotimatkalla Freewayllä kävi "läheltä piti"-tilanne. Ei sinänsä, koko ajan niitä sattuu ja aina saa pelätä, mutta nyt kävi niin, että mein edestä joku minivani (muistaakseni) poukkas yhtäkkiä oikeelle menevällä rampille, kun oli melkein ajanut rampin ohi. Muut rampille menijät joutui vetämään jarrut pohjaan ja kolme autoa rutisi yhteen mein vieressä. Hyvä ettei kukaan niistä koukannu vasemmalle tai olisi mahdollisesti ollu mein kyljessä. Vauhtia oli kuitenkin 75 mailia/h. En tiedä kuinka pahasti niille kävi, varmaankin jokseenkin pahasti. Jos ajaa rampista ohi niin ei paljoa kannata äkkiliikkeitä alkaa tekemään ja sitäpaitsi vähintään parin mailin päässä on kuitenkin uusi ramppi.
69. Helleaalto ja shoppailua
Terhin ja Teemun lähdettyä (tietysti) tänne iski kunnon helleaalto. 8-12.2 oli ihan älyttömän hyvät ilmat. Kahdestoista päivä tätä kuuta oli jo niin kuuma, että jaksoin just ja just tunnin kärvistellä tuossa uima-altaalla ja sitten sitä ei enää kestäny. Varjossa 30. Nyt on taas ollut viileempää. Kertaillaanpas vähän taas näitä menneitä tapahtumia.
8.2 Perjantai
Lähdettiin päivällä Santun kanssa äkkiä vähän kattomaan muutamaan kauppaa. Jukan tyttöystävä Metta oli aikasemmin sanonu ostaneensa Guessin kengät tosi halvalla Marshall'silta. Mein oli tarkoitus mennä käymään Marshall'silla ja Burlington Coat Factorilla -ihan pikaseen vaan. Molemmat kaupat on tavallaan pikku outletteja eli niissä myydään merkkitavaraa halvalla. Tosin näissä kaupoissa saa sitten penkoa. Santtu oli jo aikasemmin ehdottanu, että käydään kattomassa, mut mie en ollu kiinnostunu, kun luulin, että niissä on vaan jotain rupusta tavaraa. Mutta voi sitä ilon päivää kun näin ne kaikki Guessin kengät! Ostin yhet korkkarit 50 dollarilla ja pikku sandaalit 40 dollarilla. Täällä normaalihinta tavaratalossa Guessin kengille on 90 dollaria ja Suomessa hinnat vissiin on lähempänä paria sataa?? Hirveesti säästin taas.
Santtu osti läpyköitä. Sen piti ostaa siistit lenkkarit, mut niitä ei nyt löytyny. Löyty kuitenki Hilfigerin läpykät ja parit Ralph Laurenit. Sinne Burlington Coat Factorille ei sitten ees koskaan keritty, koska illalla oli International Student Associationin eka tapaaminen.
Santun kanssa samalla rahoituksen kurssilla on tyttö, joka toimii nyt kai tän uuden kerhon puheenjohtajana ja se oli kertonu tapaamisesta Santulle. Kutsuttiin tietysti Mikko, Jukka ja Metta mukaan. Tavattiin koulun pihalla muiden vaihtarien kanssa ja jatkettiin siitä Fullertonin keskustan baariin. Meitä oli varmaan joku parikymmentä henkeä ja istuttiin yhdessä isossa pöydässä.
Kaikki tilasi sitten jotain pikku syömistä ja juomista. Illan aikana mein seuraan liittyi myös Papu ja Reeta. Papu opiskelee kanssa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja on ollut täällä viime vuonna vaihdossa. Reeta tuli myös toiseen läheiseen yliopistoon opiskelemaan tänne viime vuonna vaatealaa Papun mukana ja nyt Reeta suorittaa täällä vielä kursseja ja Papu kirjoittaa gradua (=surffaa). Kunnon suomalaisedustus siis paikalla.
Ilta sujui ihan hauskasti -laskun maksuun asti. Saatiin koko porukka yhteinen lasku ja siitä sitten kunkin oli tarkoitus maksaa osansa JA TIPIT. Jukka jätti reilun tipin; sen ja Metan lasku oli kai 18 dollaria ja se jätti 25. Myö jätettiin tippiä ja Mikko jätti tippiä. Rahat saatuaan tarjoilija tuli takaisin mein seurueen luo ja sanoi sille puheenjohtaja tytölle, että jos ei olla tyytyväisiä palveluun niin voidaan kyllä kertoa. Tyttö ihmetteli, että miksei oltaisi tyytyväisi. Tarjoilija oli saanu vaan 0,5 dollaria tippiä. Joku ei maksanu. Annettiin sitten lisää tippiä. Palvelun taso vähän laski. Epäilen, että joku muu laski että ollaan jo laitettu siihen laskun verran rahaa ja ajatteli, että loppujen ei sitten tartte maksaa mitään. Reilut.
Baarissa ei oltu kun viidestä yheksään ja kaikki suomalaiset oli kutsuttu poikien luo sitten jatkoille. Mie en sitten lähteny jatkoille, kun oli taas seuraavana aamuna ne verotuksen aamu tunnit, mutta Santtu meni. Mie tein yöllä kahteen verotuksen tehtäviä...
Pojat oli sanonu parille saksalaiselle tytölle, että ne on myös tervetulleita niille istumaan iltaa. No tytöt tuli. Ja tuli koko muukin vaihtariporukka niitten mukana. Taas aika reilu temppu. Poikien luota kaikki oli jatkaneet vielä takas baariin ja Santtu rönys varmaan joskus kolmen maissa kotiin.
8.2 Perjantai
Lähdettiin päivällä Santun kanssa äkkiä vähän kattomaan muutamaan kauppaa. Jukan tyttöystävä Metta oli aikasemmin sanonu ostaneensa Guessin kengät tosi halvalla Marshall'silta. Mein oli tarkoitus mennä käymään Marshall'silla ja Burlington Coat Factorilla -ihan pikaseen vaan. Molemmat kaupat on tavallaan pikku outletteja eli niissä myydään merkkitavaraa halvalla. Tosin näissä kaupoissa saa sitten penkoa. Santtu oli jo aikasemmin ehdottanu, että käydään kattomassa, mut mie en ollu kiinnostunu, kun luulin, että niissä on vaan jotain rupusta tavaraa. Mutta voi sitä ilon päivää kun näin ne kaikki Guessin kengät! Ostin yhet korkkarit 50 dollarilla ja pikku sandaalit 40 dollarilla. Täällä normaalihinta tavaratalossa Guessin kengille on 90 dollaria ja Suomessa hinnat vissiin on lähempänä paria sataa?? Hirveesti säästin taas.
Santtu osti läpyköitä. Sen piti ostaa siistit lenkkarit, mut niitä ei nyt löytyny. Löyty kuitenki Hilfigerin läpykät ja parit Ralph Laurenit. Sinne Burlington Coat Factorille ei sitten ees koskaan keritty, koska illalla oli International Student Associationin eka tapaaminen.
Santun kanssa samalla rahoituksen kurssilla on tyttö, joka toimii nyt kai tän uuden kerhon puheenjohtajana ja se oli kertonu tapaamisesta Santulle. Kutsuttiin tietysti Mikko, Jukka ja Metta mukaan. Tavattiin koulun pihalla muiden vaihtarien kanssa ja jatkettiin siitä Fullertonin keskustan baariin. Meitä oli varmaan joku parikymmentä henkeä ja istuttiin yhdessä isossa pöydässä.
Kaikki tilasi sitten jotain pikku syömistä ja juomista. Illan aikana mein seuraan liittyi myös Papu ja Reeta. Papu opiskelee kanssa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja on ollut täällä viime vuonna vaihdossa. Reeta tuli myös toiseen läheiseen yliopistoon opiskelemaan tänne viime vuonna vaatealaa Papun mukana ja nyt Reeta suorittaa täällä vielä kursseja ja Papu kirjoittaa gradua (=surffaa). Kunnon suomalaisedustus siis paikalla.
Ilta sujui ihan hauskasti -laskun maksuun asti. Saatiin koko porukka yhteinen lasku ja siitä sitten kunkin oli tarkoitus maksaa osansa JA TIPIT. Jukka jätti reilun tipin; sen ja Metan lasku oli kai 18 dollaria ja se jätti 25. Myö jätettiin tippiä ja Mikko jätti tippiä. Rahat saatuaan tarjoilija tuli takaisin mein seurueen luo ja sanoi sille puheenjohtaja tytölle, että jos ei olla tyytyväisiä palveluun niin voidaan kyllä kertoa. Tyttö ihmetteli, että miksei oltaisi tyytyväisi. Tarjoilija oli saanu vaan 0,5 dollaria tippiä. Joku ei maksanu. Annettiin sitten lisää tippiä. Palvelun taso vähän laski. Epäilen, että joku muu laski että ollaan jo laitettu siihen laskun verran rahaa ja ajatteli, että loppujen ei sitten tartte maksaa mitään. Reilut.
Baarissa ei oltu kun viidestä yheksään ja kaikki suomalaiset oli kutsuttu poikien luo sitten jatkoille. Mie en sitten lähteny jatkoille, kun oli taas seuraavana aamuna ne verotuksen aamu tunnit, mutta Santtu meni. Mie tein yöllä kahteen verotuksen tehtäviä...
Pojat oli sanonu parille saksalaiselle tytölle, että ne on myös tervetulleita niille istumaan iltaa. No tytöt tuli. Ja tuli koko muukin vaihtariporukka niitten mukana. Taas aika reilu temppu. Poikien luota kaikki oli jatkaneet vielä takas baariin ja Santtu rönys varmaan joskus kolmen maissa kotiin.
68. T&T OSA 4 Los Angeles
1.2 Perjantai
HUOMIO: Sain Terhin ja Teemun kuvat, joten aikaisempiin teksteihin nro. 65-66 on lisätty kuvia!!
Perjantai oli Terhin ja Teemun viimeinen päivä meillä. Aamupäivällä lähdettiin ajelemaan kohti LA:n keskustaa. Halusin ehdottomasti käydä katsomassa LA:n China Townia. China Town oli ihan hauska, ei tosin niin iso/näyttävä kuin San Franciscossa, mutta voisin piipahtaa joskus tässä vielä uudestaankin. Terhin ja Teemun mielestä alue taisi näyttää ensin vähän epäilyttävältä, mutta rojukaupat oli ihan hauskoja kierrellä.
Piti tietty ostaa kaikkea turhaa rojua parilla dollarilla. Ostin "rahakissat", jotka tuo onnea nyt miulle raha-asioissa. Taisivat tuoda onnea vaan sen rojukaupan omistajalle.
Piipahdettiin syömässä ja kierreltiin hetki boulewardilla. On siitä kyllä hohto mennyt jo ekan visiitin jälkeen. Tällä kertaa ei onneksi ollut hirveetä määrää turisteja. Boulewardilla miuta ja Terhiä oltaisiin haluttu haastatella telkkariin. Kyse olisi ollut jostain kiinalaisesta tyypistä, josta meillä ei ollut mitään hajua kuka se oli, joten ei suostuttu. Meistä ei siis tullut julkkiksia.
Lisäksi käytiin vähän ajelemassa. Mentiin Sunset Boulewardia pitkin Beverly Hillsiin. Meillä oli mukana kartta julkkisten kodeista ja päätettiin ajella Hug Hefnerin kartanolle. Se kyllä löytyikin; nähtiin jättimäinen portti ja hirveesti pensasaitaa.
Illalla oli vielä tarkoitus käydä tekemässä Terhin ja Teemun viime hetken ostokset Citadel Outletissa kotimatkan varrella. Mie en oikeesti ostanu sieltä mitään! Matkalla outlettiin tosin jumituttiin hirveeseen ruuhkaan ja ajaminen kesti ikuisuuden. Muutenkin liikenne oli aika hurjaa. Teemua ja Terhiä hirvitti varmaan melkoisesti. Pitäähän sitä nyt "pieniä" jännitysmomentteja matkassa olla. ;) No ei vaineskaan, olin itekin ihan kalpeena freewayllä tulomatkalla Losiin.
Outletissa Terhin piti vielä ehtiä ostaa mahdollisimman paljon kaikkea, että saa matkabudjetin varmasti käytettyä. Lisäksi T&T osti yhden matkalaukun lisää, että kaikki tavara saadaan kotiin. Santeri oli outletissa jo aika väsynyt ja huonovointinen, kun oli vasta toipumassa flunssasta ja oltiin tietty koko päivä rampattu ympäriinsä. Lisäksi Santtu oli ajanut koko päivän. Ilta kahdeksalta lähdettiin outletista kotia kohti. Ruokakaupan ja pikaruokapaikan kautta kotiin pakkaamaan.
T&T:llä oli tavaraa kotiin mennessä kolmen matkalaukun verran ja käsimatkatavaraa niin paljon kuin oli sallittua ottaa. Tullessa niillä oli yksi matkalaukullinen tavaraa. Yöllä Santtu sitten lähti viemään T&T:n kentälle. Mie en lähtenyt mukaan, kun miulla oli koulua seuraavana aamuna yhdeksältä. Muut taisi herätä kahdelta ja lähteä neljän maissa kentälle.
Se oli sellainen tarina. Kotiin T&T pääsi hyvin ja kaikki laukutkin ehti mukaan. Oli se hirveän rankka viikko. Seuraavana päivänä en tehnyt mitään. Ainakin Teemu oli nukkunut kellon ympäri kotiin päästyään.
HUOMIO: Sain Terhin ja Teemun kuvat, joten aikaisempiin teksteihin nro. 65-66 on lisätty kuvia!!
Perjantai oli Terhin ja Teemun viimeinen päivä meillä. Aamupäivällä lähdettiin ajelemaan kohti LA:n keskustaa. Halusin ehdottomasti käydä katsomassa LA:n China Townia. China Town oli ihan hauska, ei tosin niin iso/näyttävä kuin San Franciscossa, mutta voisin piipahtaa joskus tässä vielä uudestaankin. Terhin ja Teemun mielestä alue taisi näyttää ensin vähän epäilyttävältä, mutta rojukaupat oli ihan hauskoja kierrellä.
Piti tietty ostaa kaikkea turhaa rojua parilla dollarilla. Ostin "rahakissat", jotka tuo onnea nyt miulle raha-asioissa. Taisivat tuoda onnea vaan sen rojukaupan omistajalle.
Kuvan "maneki neko" kissojen vasen nostettu tassu houkuttelee asiakkaita ja oikea nostettu tassu houkuttelee rahaa. Tosin tästä nyt kyllä ollaan näköjään monta mieltä -tein pikatutkimuksen käyttäen wikipediaa lähteenä. Nämä hienoudet maksoi kolme dollaria.
Piipahdettiin syömässä ja kierreltiin hetki boulewardilla. On siitä kyllä hohto mennyt jo ekan visiitin jälkeen. Tällä kertaa ei onneksi ollut hirveetä määrää turisteja. Boulewardilla miuta ja Terhiä oltaisiin haluttu haastatella telkkariin. Kyse olisi ollut jostain kiinalaisesta tyypistä, josta meillä ei ollut mitään hajua kuka se oli, joten ei suostuttu. Meistä ei siis tullut julkkiksia.
Lisäksi käytiin vähän ajelemassa. Mentiin Sunset Boulewardia pitkin Beverly Hillsiin. Meillä oli mukana kartta julkkisten kodeista ja päätettiin ajella Hug Hefnerin kartanolle. Se kyllä löytyikin; nähtiin jättimäinen portti ja hirveesti pensasaitaa.
Illalla oli vielä tarkoitus käydä tekemässä Terhin ja Teemun viime hetken ostokset Citadel Outletissa kotimatkan varrella. Mie en oikeesti ostanu sieltä mitään! Matkalla outlettiin tosin jumituttiin hirveeseen ruuhkaan ja ajaminen kesti ikuisuuden. Muutenkin liikenne oli aika hurjaa. Teemua ja Terhiä hirvitti varmaan melkoisesti. Pitäähän sitä nyt "pieniä" jännitysmomentteja matkassa olla. ;) No ei vaineskaan, olin itekin ihan kalpeena freewayllä tulomatkalla Losiin.
Outletissa Terhin piti vielä ehtiä ostaa mahdollisimman paljon kaikkea, että saa matkabudjetin varmasti käytettyä. Lisäksi T&T osti yhden matkalaukun lisää, että kaikki tavara saadaan kotiin. Santeri oli outletissa jo aika väsynyt ja huonovointinen, kun oli vasta toipumassa flunssasta ja oltiin tietty koko päivä rampattu ympäriinsä. Lisäksi Santtu oli ajanut koko päivän. Ilta kahdeksalta lähdettiin outletista kotia kohti. Ruokakaupan ja pikaruokapaikan kautta kotiin pakkaamaan.
T&T:llä oli tavaraa kotiin mennessä kolmen matkalaukun verran ja käsimatkatavaraa niin paljon kuin oli sallittua ottaa. Tullessa niillä oli yksi matkalaukullinen tavaraa. Yöllä Santtu sitten lähti viemään T&T:n kentälle. Mie en lähtenyt mukaan, kun miulla oli koulua seuraavana aamuna yhdeksältä. Muut taisi herätä kahdelta ja lähteä neljän maissa kentälle.
Se oli sellainen tarina. Kotiin T&T pääsi hyvin ja kaikki laukutkin ehti mukaan. Oli se hirveän rankka viikko. Seuraavana päivänä en tehnyt mitään. Ainakin Teemu oli nukkunut kellon ympäri kotiin päästyään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)