Viimeeksi kirjoittelin samasta aiheesta 22. marraskuuta. Sen jälkeen selvittelimme tilannetta ja saimme lopulta kuulla, että vakuutusyhtiö ei muka saanut Santerista mitään tietoja DMV:ltä, joka myöntää täällä ajokortit. Näin ollen meidän vakuutusmaksu kolminkertaistettiin. Jatkossa vakuutusyhtiö olisi halunnut meiltä muistaakseni 330 dollaria kuukaudessa.
No ei auttanut muu kuin lähteä käymään DMV:llä. Santerin tiedot löytyivät mainiosti, eikä papereissa ollut mitään vikaa; ei onnettomuuksia tms. Pelkkää valehtelua. Taas. Olin jo aikaisemmin puhunut tilanteesta yritysjuridiikan opettajani kanssa, jonka ensimmäinen ehdotus oli, että voisimme haastaa yhtiön oikeuteen Small Claims Courtissa, joka käsittelee alle $5000 juttuja. Aika tyypillinen amerikkalainen vastaus. :) Tarkoitus oli lähinnä kysellä, että kannattako tehdä valitus California Department of Insurancelle, mutta opettaja oli sitä mieltä, että asian käsittely kestäisi niin kauan, että ei kannata. Tulimme tulokseen, että ehkä kannattaa vain vaihtaa vakuutusyhtiötä.
Torstaina 9.11 sitten otimme uuden vakuutuksen, tällä kertaa Geicolta, joka on tunnettu vakuutusyhtiö. Vakuutuksen sai kerralla puoleksi vuodeksi ja kun sen maksoi yhdellä kertaa kuukausimaksuksi tuli n. 150 dollaria kuukaudessa. Mitään down paymentejä ei tarvinnut maksaa. Huh huh...nyt on taas vakuutus.
Seuraavana päivänä postiluukusta kolahti Western Generalin (vakuutusyhtiö, jota aiemmin käytimme) ilmoitus, että meidän vakuutus on peruttu, mutta että pääsemme takaisin asiakkaisi maksamalla pikkuisen vajaat 4000 dollaria (heti). Se olikin sitten ensimmäinen kirje, jonka siltä puljulta saimme.
Muilla LTY:ltä täällä vaihdossa olevilla oli ollut myös vähän ongelmia. Täkäläinen yliopisto halusi laskuttaa toiselta pojista 3000 dollaria syyslukukauden opinnoista tai muuten ei pääse ilmoittautumaan kevätlukukaudelle. Kaveri sai keskiviikkona tiedon, että pitäisi maksaa kolme tonnia perjantaihin mennessä. Siinä oli sitten taas saanut soitella ympäriinsä ja yrittää selittää, että LTY maksaa meidän opiskelut. Vähän huonosti oli menny perille, mutta oli tilanne sitten lopulta jotenkin selvinnyt. Kivoja yllätyksiä.
No ei auttanut muu kuin lähteä käymään DMV:llä. Santerin tiedot löytyivät mainiosti, eikä papereissa ollut mitään vikaa; ei onnettomuuksia tms. Pelkkää valehtelua. Taas. Olin jo aikaisemmin puhunut tilanteesta yritysjuridiikan opettajani kanssa, jonka ensimmäinen ehdotus oli, että voisimme haastaa yhtiön oikeuteen Small Claims Courtissa, joka käsittelee alle $5000 juttuja. Aika tyypillinen amerikkalainen vastaus. :) Tarkoitus oli lähinnä kysellä, että kannattako tehdä valitus California Department of Insurancelle, mutta opettaja oli sitä mieltä, että asian käsittely kestäisi niin kauan, että ei kannata. Tulimme tulokseen, että ehkä kannattaa vain vaihtaa vakuutusyhtiötä.
Torstaina 9.11 sitten otimme uuden vakuutuksen, tällä kertaa Geicolta, joka on tunnettu vakuutusyhtiö. Vakuutuksen sai kerralla puoleksi vuodeksi ja kun sen maksoi yhdellä kertaa kuukausimaksuksi tuli n. 150 dollaria kuukaudessa. Mitään down paymentejä ei tarvinnut maksaa. Huh huh...nyt on taas vakuutus.
Seuraavana päivänä postiluukusta kolahti Western Generalin (vakuutusyhtiö, jota aiemmin käytimme) ilmoitus, että meidän vakuutus on peruttu, mutta että pääsemme takaisin asiakkaisi maksamalla pikkuisen vajaat 4000 dollaria (heti). Se olikin sitten ensimmäinen kirje, jonka siltä puljulta saimme.
Muilla LTY:ltä täällä vaihdossa olevilla oli ollut myös vähän ongelmia. Täkäläinen yliopisto halusi laskuttaa toiselta pojista 3000 dollaria syyslukukauden opinnoista tai muuten ei pääse ilmoittautumaan kevätlukukaudelle. Kaveri sai keskiviikkona tiedon, että pitäisi maksaa kolme tonnia perjantaihin mennessä. Siinä oli sitten taas saanut soitella ympäriinsä ja yrittää selittää, että LTY maksaa meidän opiskelut. Vähän huonosti oli menny perille, mutta oli tilanne sitten lopulta jotenkin selvinnyt. Kivoja yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti