86. Trailer houses, Compton, Little Tokyo, Business District, China Town, USC

Nyt kun täällä olo on loppusuoralla on pakko rampata mahdollisimman paljon kattomassa paikkoja. Perjantain 28.3 lähettiin sitten ajelemaan ympäri LA:tä. Ensin Santeri halusi mennä kattomaan tossa mein lähellä, Stantonissa, olevia trailer houseja. Mie suostuin, kun paikka oli matkan varrella. Trailer houset on taloja, joissa on oikeesti pyörät alla. Ne on (miun mielestä, en sit tiiä oikeesti) vähän kuin talopakettitaloja; pohjapiirrustus on vakio ja sitten kaapit yms. saa valita. Toisin kuin talopakettitalot, jotka tehdään paikan päällä valmiiks, trailer houset tehdään tehtaassa valmiiks ja sitten ne hinataan trailer house alueelle ja pyörät piilotetaan pelti- tai muovilevyjen avulla. Siinä on sitten talo valmiina. Trailer parkeissa niitä taloja on sitten ihan vieri vieressä. Trailer houset on halpoja, riippuen talosta niin lähtöhinnat on siinä 50 000 dollaria. Miun käsityksen mukaan nää trailer houset on vähän sellaisia paikkoja missä asuu "white trash", jolla ei oo varaa muuhun kun trailer houseen.

Matkalla trailer houseja kattomaan mie sitten luulin, että mennään piipahtamaan sellaisella alueella, missä niitä on ja ihmiset asuu niissä. Oltiin kerran käyty sellasessa ajelemassa ihan vaan uteliaisuudesta. No ei menty. Mentiinkin johonkin trailer housejen esittelypaikkaan, mistä niitä myydään. Siellä oli 6 taloa näytillä ja heti toimistosta kiirehti joku mies tuomaan Santulle pohjapiirustusta ja lappua ja paperia. Mie olin jo melkein kieltäytyny menemästä niihin taloihin, kun ajattelin, että se on niinkuin asuntoesittelyssä, että meille koko ajan myydään ja esitellään hirveesti ja sitten pitää esittää, että muka oltais ostamassa jotain. Mies vissiin piti meitäkin potentiaalisina asikkaina, tai siis Santeria, ei se ees puhunu miulle mitään ja taloihin sai mennä kiertelemään vapaasti. Paikalla ei ollu muita "asiakkaita" kuin me ja saatiin katella rauhassa. Viikonloppuisin käy yleensä noin neljäkymmentä henkeä kattomassa niitä taloja.

Hinnat trailer houseille mitä nähtiin oli 60 000-100 000 dollaria riippuen pohjapiirrustuksesta ja erikoisvarusteiden määrästä. Koska miulla oli käsitys trailer houseista (ja on vähän edelleen) white trashin asuntoina niin olin todella yllättyny siitä, miten "hienoja" ne oli sisältä. Siis taas pöytätasot oli feikki "kiveä" yms. mutta jos ajattelee, että 60 000 dollarilla olis saanut pienen talon niin (euroissa 45 000) niin onhan se älyttömän halpaa. Talot oli double wide malleja eli leveämpiä kuin perusmallit ja niissä oli jokaisessa keittiö, olohuone, yks/kaks pientä huonetta, makuuhuone, pieni vessa ja kylpyhuone+wc yhdistelmä. Tässä vähän kuvia:

Stantonista lähdettiin sitten ajelemaan Comptonin(!) suuntaan. Compton on LA:n pahinta aluetta, 90% LA:n murhista tapahtuu siellä, joten tietty piti sitäkin käydä kattomassa. Matkalla Comptoniin bongattiin yks auto,josta Santtu sanoi, että kyseinen auto näyttää kovasti sellaselta millä Teemu tulee jatkossa ajelemaan. =) Teemulle terkut! =)

Comptoniin mennessä törttöiltiin liikenteessä kaks kertaa peräikkäin samojen poliisien edessä, mutta onneks Comptonin suunnalla on poliiseilla parempaakin tekemistä, kun ruveta pysäyttelemään jotain family minivaneja.

Ensin ajettiin Comptonin asutusalueelle. Se oli sellasta...ränsistyneitä taloja, joissa kaikissa oli aidat. Muutamat poliisit nähtiin, vissiin yhden talon edustalla oltiin tehty pidätys. Hirveesti oli lapsia leikkimässä ja jokatoisessa talossa oli porukkaa pihalla. Se pisti sinänsä vähän silmään, että yleensä, kun kiertelee täällä ei oikein ketään näy päivisin missään, kun kaikki on töissä...no oli Comptonissa ainakin sen suhteen vähän eri meininki. :) Toinen juttu, mikä pisti silmään oli, että välillä niitten superränsistyneitten talojen pihalla oli kalliita autoja...kukin voi itse pohdiskella miten sellaiset Comptonissa todennäköisesti rahoitetaan. Ja kolmas juttu oli, että alueella taisin nähdä yhden valkoihoisen, muut oli tummaihoisia tai meksikolaisia.

Kun siirryimme vähän enemmän Comptonin "keskusta alueella", jossa oli kauppoja yms. niin miulle tuli kyllä yllätyksenä miten paljon Meksikoa Compton muistutti. Taloja oli maalattu violetilla ja oranssilla, kaupat oli hirveän ränsistyneitä -kaikkien kauppojen ikkunoissa kalterit keskellä päivää ja kaikki kyltit yms. oli espanjaksi. Ihan hirveesti ei kameran kanssa viittinyt autossakaan heilua, joten ei tullut otettua paljoa kuvia. Alla lakipalveluiden mainos espanjaksi: "avioerot ja huoltajuuskysymykset".

Tässä kuvat parista kaupasta:

Loppujen lopuks ei nähty mitään kovin jännää Comptonissa. Ganstatkin oli siinä 15-vuotiaita. Comptonista jatkettiin Little Tokyo nimiselle alueelle. Alue oli todellakin nimensä mukaan "little". Pikku Tokyossa oli joskus sen kulta-aikoina asunut noin 30 000 japanilaista, joista tällä hetkellä oli jäljellä noin tuhat. Kuvassa alueen varmaan ainut japanilaisen näköinen rakennus:

Little Tokyossa käytiin japinilaishenkisessä ostoskeskuksessa. Se oli aika surkea kokemus. Ostoskeskuksesta oli nimittäin 1/3 tyhjillään. Tuskin siellä tällä hetkelläkään olevilla kaupoilla hirveän hyvin meni... Little Tokyosta mentiin business districtille:

Josta löydettiin (onneks) kyltti China Towniin. Miusta se on niin hauska ja kiva, että halusin vielä käydä siellä. Tässä taas kuvia. Laitoin melkin kaikki blogiin, kun ne on niin värikkäitä. :)

China Townista ostin vielä pari menekineko kissaa ja sitten mentiin takas ajelemaan Business Districtille. Little Tokyosta ja China Townista Santtu sanoi, että alueiden kehitys on ollut kummankin maan talouskehityksen mukaista; Japanilla alaspäin ja Kiinalla ylöspäin. :)

Business Districtin lisäks keskustassa on muitakin hauskoja alueita ja Broadway. Se kuuluisa broadway on Nykissä, mutta täällä Broadwaylla on kai myös jotain teattereita(?) ja ainakin siinä oli pitkältä matkalta kaikkea krääsäkauppaa ja hirveesti ihmisiä. Näytti kivalta. Ei kuitenkaan pysähdytty, kun parkkeeraaminen on aina ihan oma numeronsa. Mutta jos muilla tänne tulevilla matkailijoilla on kiinnostusta, niin suosittelen piipahtamaan. Ja onhan ne keskustan rakennukset upeita. Business Districillä on moderneja rakennuksia, mutta muuten löytyy sellaisia vanhoja ja koristeellisia rakennuksia. Koitin ottaa kuvaa, mutta ei oikein autosta ne onnistuneet.

Piti taas ottaa kuva Superior Courtista.

Business Districtin modernit "lasi"pilvenpiirtäjät.

Business Districtiltä jatkettiin kohti University of Southern Californiaa (USC). Yliopisto oli ennen Californian paras, mutta jäätyään huonomaineisen alueen keskelle sen arvostus laski ja University of California, Los Angeles (UCLA) pyyhkäisi arvostuksessa ohitse. Tässä kuvia yliopistolta, aika hienoja rakennuksia:

Kotona oltiin siinä illalla yheksän maissa. Oli informaatiorikas päivä. Ja uuvuttava. Tänä aamuna piti mennä kouluun ja nukuin lahjaakkaasti pommii, mut kerkesin kuitenki.

85. Universal Studios 2

Perjantaina 21.3 lähdimme käymään Universal Studioilla. Mikkolat oli käyneet jo aiemmin, mutta kun mie en päässyt sillon mukaan niin miunkin piti päästä. Lähdettiin siinä kahdentoista maissa ajelemaan studioitten suuntaan. Päivä oli hieno, lämmin ja aurinkoinen. Tässä ensin vähän otoksia matkan varrelta. Täällä on nyt tosi kaunista, kun vuoret on ihan vihreät. Mitä pidemmälle kesään mennään niin sitä ruskeammaksi maisema muuttuu, kun aurinko polttaa kaiken pois.


Reitti Universal Studioille kulki Hollywoodin keskustan läpi.
Universal Studios -alueen sisäänkäynti. Kaikki näytti niin rehevältä ja vihreeltä.

Vietiin auto parkkirakennukseen. Tässä vähän maisemaa sieltä napattuna:
Seuraavat kuvat on otettu varsinaisia Universal Studioita ennen olevasta kauppa-alueesta.

Varsinaisen alueen portit.

Ensin menimme studiokierrokselle eli ajalimme pikkujunalla ympäri studioitten aluetta. Tässä kuvaa kulisseista.

Universal Studioiden kallein koskaan rakentama kulissi: kaatopaikka, jossa on palasiksi laitettu lentokone. Lentokone oli vielä käyttökelpoinen kun Universal Studiot osti sen. Kone laitettiin neljäksi palaksi ja tuotiin paikalle helikoptereilla.

Desperate House Wifes ja Gilmoren tyttöjen katu:Studiokierroksen jälkeen menimme katsomaan animal-actors showta. Se oli ihan hauska. Kissoille kouluttajat ei kyllä olleet onnistuneet näköjään opettamaan muuta kuin juoksemaan lavan poikki. Showssa mm. papukaija lensi yleisössä olevan naisen luokse ja otti naiselta dollarin. Lintu toi myös rahan takaisin. Pari mokaakin esityksessä kävi. Lapsia pyydettiin yleisöstä avustajaksi ja yhden päähän kakkasi lintu ja toisen päälle pissi koira. Ei menny ihan suunnitelmien mukaan.

Käytiin katsomassa myös WaterWorld näytelmää sekä 3D-teattereissa katsomassa terminator ja Shrek. Miuta säikyteltiin kauheesti joka paikassa. Tässä kuva water worldin lavasteista.

Lopuksi käytiin vielä Horror Housessa. Siellä säikähdin yhen kerran kovasti. En kuitenkaan lyöny yhtään möröistä niinku kerran huitasin kummitusta Ruotsissa samanlaisessa talossa. (Vieläkin ihmettelen miten sillä kummituksella piti pokka.) Mentiin Santun kanssa jonon edellä ja mein perässä tulevat tytöt kirkui ja juoksi välillä niin kovaa karkuun, et törmäili hädissään Santtuun. Se oli aika huvittavaa.

Miekin tahtoisin tämmösen auton.

Mikkolat oli lähettäny meille Teemun ja Terhin mukana kiitospaketin Linnaloille, kun oltiin niillä jouluna sillon syömässä. Oltiin otettu paketti mukaan ja suunniteltiin, että soitetaan Linnaloille vähän illemmalla, kun ollaan lähdössä studiolta. Pari tuntia ennen ku oltiin meinattu soittaa, Linnalat soitti meille. Ne kysyi meitä pääsiäissunnuntaiks syömään, mutta kun oltiin puolen tunnin ajomatkan päässä niin mentiin kylään sitten saman tien. Taas oli hyvät ruuat. Kyllä meistä on niille hirveesti vaivaa. Oltiin vielä hirveen pitkään niillä. Santtu ei millään malttanu lopettaa puhumista. Mie aattelin ettei ikinä päästä kotiin. Oltiin kotona vissiin joskus kahentoista maissa. Mie olin ihan hirveen väsyny. Nukahin ku tukki ja nukuin seuraavana päivänä kahet päiväunet.

Muuten täällä on nyt ollut viime päivinä tosi kuuma. Eilen ja toissapäivänä oli oikein hiostava ilma. Pesin neljä koneellistä pyykkiä sunnuntaina (23.3) ja suunnilleen pelkkä pyykkien ees taas kantelu pihan poikki pyykkitupaan nosti hien pintaan. Altaalla yritin kanssa olla, mut siitä ei tullu mitään. Puolen tunnin kuluttua oli pakko lähteä pois. Oli niin kuuma. Tosin meillä on nyt sellain vähän hassu tilanne ton uima-altaan kanssa, että yks pihan ankkapariskunta on onnistunu tekemään pesän uima-allasalueen sisäpuolelle kukkapuskaan ja ne kaks ankkaa on aina uimassa tossa mein uima-altaassa. Kohta siinä on valitettavasti myös uimassa pikkuankat...

84. Housuja ostamassa

Tänään oli se tuskainen housujen pakko-ostopäivä. Älkää käsittäkö väärin, täältä löytyy aivan ihania farkkuja, jos on valmis pulittamaan 160-200 dollaria/pari. Ees heikko dollari ei saa miuta maksamaan yksistä farkuista tuota hintaa.

Menin ostoskeskukseen, Macy's tavarataloon ja ensin nuorten farkkuosastolle. Liian teini housuja päättelin. Menin naisten osastolle. Liian kalliita tai rouvamalleja. Menin takas teiniosastolle. En nyt kuitenkaan vielä ollu valmis ostamaan sellasia farkkuja, joissa reidet on leikattu pulleen mallisiks. Kaivelin sitten nuorten osastoa. Guessin farkkuja oli, mutta kaikki oli niin repaleiseksi kulutettuja, että jätin ne rauhaan. DKNY Jeans oli ainut, miltä löytyi kohtalaisia malleja. Yhtäkkiä onnistuin bongaamaan yhdet DKNY:n farkut, jotka oli just sopivat. Takataskutkin oli siinä kohtaa missä niitten kuuluu olla eikä sellain takapuolen alla niiku monissa farkuissa. Inhoon sitä. Tällä kertaa olin kokoa 26S (eli 26 short-lyhyt lahje), mutta housut on kyllä edelleen liian pitkät. Piilotin housut ja kiersin koko ostoskeskuksen suunnilleen kaikki housukaupat. Yritin myös etsiä suoria housuja, mutta ne oli kaikki miulle niin paljon liian pitkiä (siis ainakin 10cm), että jätin ne kauppaan. No en sitten löytäny muita farkkuja ja menin takas Macy'sille hakemaan ne piilottamani farkut.

Olin kaikenlisäks ottanu farkut aletangosta, jossa luki ensin että -25% ja sitten clearance -30% lisäks. Menin kassalle maksamaan. Myyjä pyys normaalia hintaa. Selitin, että piti olla alennettu ja näytin mistä olin ottanu farkut. (Niitä oli siellä useempia, mut miun kokoa vaan yks.) Myyjä ei uskaltanu myydä niitä ja kysy toista myyjää. Sekään ei uskaltanut myydä, ne epäili, että joku on hinnoitellut väärät farkut ensin aleen ja sitten clearanceen. Piti soittaa osastopäällikkö paikalle ja taas miun piti näyttää mistä ne housut otin ja että siellä oli muitakin pareja. Lopputulos oli se, että maksoin housuista 34 dollaria eli tämän hetkisen kurssin mukaan 21 euroa. Enpä oo koskaan yhtä halvalla ostanu farkkuja. Se ei miulle selvinny, että oliko hinnoitteluvirhe vai mikä, mutta pakkohan niitten oli ne sillä hinnalla myydä.

83. Ei kuulu mitään

Meille ei kuulu mitään, siks en oo tännekään nyt vähään aikaan kirjoitellut. Tässä on ollut midtermejä. Miulla on ollu verotuksesta kaks koetta, ekasta sain B:n (jäin pisteen päähän A:sta), toista en oo saanu vielä takas. Äsken kävin tekemässä internet legal issuesin midtermin ja ens viikolla taitaa olla markkinoinnin koe. Seuraavat kokeet miulla onkin sitten loppukokeet. Verotuksesta ja juridiikasta pitää kirjoittaa research paperit, oon toista jo alottanu ja meinasin ne pykästä tässä parin viikon sisään valmiiks. Lisäks räpelletään erittäin tuottamattomasti sen markkinoinnin ryhmätyön parissa. Santerilla on koko ajan hirvee kiire ja kauheesti kaikkee.

Viime lauantaina käytiin Ontario Mills Outletissa. Ei oltu siellä koskaan ennen käyty, kun kuultiin siitä vasta vähän aikaa sitten. Se kun oli uusi paikka ni koko päivä meni pyöriessä. En ostanu onneks ku yhet caprit. Tarkoitus oli housuja ostaa, mut eihän siitä mitään tullu niinkuin ei housujen ostamisesta yleensäkään. Guessin Factory Storesta yritin sovitella farkkuja. Suomessa ostan vyötärökoon 28 tuumaa ja siitä sitten aloitin. 28 oli liian iso, 27 samoin, suureksi hämmästykseksi myös 26:n löpötti. Parhaista farkuista ei tietty ollu 25:sta. Ei, en oo valitettavasti yhtään laihtunu. Nää on näköjään jotain "american size" kokoja.

Calvin Kleinin farkut ei istu, mutta etsin muita housuja. Olin aikaisemmin kokeillut ja päätynyt kokoon 2. Kokeilin capreja koossa 2 -piti ottaa neloset. Kokeilin suoria housuja koossa 4, hyvä ettei tippunu päältä. Kakkosta tai nollaa ei ollu. Kokeilin vielä jotain housuja, enkä enää ees muista mitä vikaa niissä oli.

Sen takia täältä on hirveen vaikee ollu ostaa housuja, kun en koskaan tiiä mitä kokoa oon. Jossain kaupassa oon kokoa nolla ja jossain viis tai ihan mitä vaan siltä väliltä, ei mitään logiikkaa. En myöskään löytäny noista tuumakokomerkinnöistä mitään logiikkaa. Suomesta mukana tulleet farkut meni vähän aikaa sitten puhki. :( Täältä ostetut yhdet kutistuivat lahkeista liian lyhyiksi!!! Vaikka oon tälläne pättärä. Suoria housuja en täällä oo omistanutkaan. Miulla on oikeestaan vaan capreja, joten huomenna on taas uusien housujen metsästyspäivä. Hirmu rasittavaa.

82. New York ja Omaha

Esan piti tulla vieraaksemme Spring Brakella, joka on tossa huhtikuun alussa, mutta koska Esa ei pääsekään tulemaan suuntaamme kohti New Yorkia. Ostettiin eilen liput, lähetään LAXin kentältä 31.3 illalla ja ollaan seuraavana aamuna perillä. Takas tullaan 5.4. Lento takas lähtee illalla ja aikaeron vuoksi olemme myös takasin perillä täällä illalla. Lento suuntaansa on noin kuusi tuntia ja meno-paluulipuilla hintaa oli 300 dollaria/hlö.

Lisäksi Santtu on lähdössä Omahaan (luultavasti 2-4.5) Berkshire Hathawayn yhtiökokoukseen, joka myös kapitalistien Woodstockina tunnetaan. Warren Buffet (yhtiön omistaja) on tällä hetkellä maailman rikkain mies ja ohitti juuri Bill Gatesin rikkaimpien listalla. Buffet tosin on jo 77-vuotias, joten nyt on sitten ainutlaatuinen tilaisuus käydä yhtiökokouksessa, jos sinne haluaa. Santeri saa lisäksi international investor passin tms. ja pääsee kättelemään Buffetia. :)

Mie en oo lähdössä Omahaan mukaan, koska kyseessä on yhden tai kahden päivän reissu ja lennot taas sellaiset 300 dollaria/henki. Johan sillä rahalla saa 1/3 norjalaisen metsäkissan tai kuudet kengät. (Eikä sinänsä, en omista osakettakaan. :) Tosin kokoukseen pääsee myös ostamalla netistä jonkun paperin, vaikka ei olis osaketta.)

81. Tavaroiden tuominen Suomeen

Tässä on nyt sitten tärkeää tietoa jatkossa tänne vaihtoon tuleville tai muuten muuttaville. Alunperin suunniteltiin, että lähetetään mein tavarat Ahvon kontissa Suomeen (Ahvo lähettää autoja Suomeen). Tuossa eilen illalla sitten haeskelin netistä materiaalia tutkimustani "sales tax in international e-commerce" varten ja mieleen pälkähti, että ei täältä muuten välttämättä mitään niin vaan Suomeen lähetetäkään. Eikä lähetetä. Kattelin tullin sivuja yms. ja "muuttotavarat" saa tuoda Suomeen verovapaasti rahtina ainoastaan, jos on asunut ulkomailla 12 kuukauden ajan. Tavarat on pitänyt omistaa 6kk muuten ne ovat alv:n ja tullimaksujen alaista tavaraa. Sitä tietystikään ei voi kukaan määritellä, että kauan tavarat on omistettu, mutta 12 kuukauden asumisjakso pitää pystyä todistamaan. No me ei täällä olla kuin yhdeksän kuukautta, joten laitoin sitten kyselyä tulliin, että mikäs on homman nimi.

Tullin sivuilla lukee, että vastaukset tulee viikossa, mutta miulle oli vastaus tullut jo yön aikana. Omaa tavaraa saa tuoda lennolla mukanaan tullitta niin paljon kuin haluaa (siis omat vaatteet yms.). Tuliaisten ja omaan käyttöön tuotavien tavaroiden arvo sai muistaakseni olla 175 euroa -eihän tätäkään kukaan mitenkään määrittele, että mitkä on tuliaisia ja mitkä ei ja mitkä täältä ostettuja ja mitkä ennen tänne tuloa, kun ottaa laput pois. Tietysti lentoyhtiön antamia painorajoituksia pitää matkatavaroiden kanssa noudattaa.

Mutta jos haluaa lähettää rahtina eli postissa tai laivalla paketin omaa tavaraa Suomeen siitä maksetaan sekä tulli ja ALV (22% paitsi kirjoista 8%). Eli ilmeisesti tehdään niin, että laitetaan rahtina tulemaan noita Santun parilla dollarilla/kappale kirja-alesta ostamia kirjoja.

Lentoyhtiöden sallimat matkatavaran painorajat on muuttuneet. Näin ainakin osalla lentoyhtiöistä. Tarkistakaa jo lentoja varatessa paljonko saa olla tavaraa. Rajoja on laskettu aikaisemmasta. Nyt miulla saa olla pois tullessa 2 laukkua, jotka saa painaa yhteensä 36 kiloa. Lisäksi käsimatkatavara 6kg. Tänne tultaessa tavaraa sai vielä olla 46kg ja käsimatkatavara (ei ollut kuin 22kg ja käsimatkatavarat). Mutta muistelen, että jos maksan 40 euroa lisää niin saan ylittää tuon 36 kilon painorajan kymmenellä kilolla, mutta en ylimääräisellä laukulla. (40 euron lisämaksu ei oo paha, kun lento maksoi vaan 306 euroa/henki.)

80. Bonfire

Täällä on jo täysi kesä päällä. Pihan ankka kukkapuskassa kesätunnelmissa:

Noni, perjantaina 7.3 vaihto-oppilaat meni iltapäivällä/illalla Huntington Beachille hengailemaan ja grillaamaan nuotiolla (=bonfire). Saavuttiin paikalle siinä kuuden maissa Santun ja Jukan kanssa. Osa porukasta oli tullut rannalle jo iltapäivällä. Kuudelta oli jo pimeetä ja melko viileää. Siellä sitten paisteltiin vähän hampurilaisia ja juteltiin. Oltiin pari tuntia, kun sen verran saatiin autolle parkkiaikaa. Aika kylmä oli myöhemmin. Tässä vähän kuvia rannalta:

Yritin ottaa seuraavasta ryhmärämästä kuvaa, mutta en osannu valita minkä julkaisisin, kun näistä tuli vähän tämmösiä...Joten julkaisin sitten kaksi. :) Kuvassa saksalainen vaihtari, Jukka, Santtu ja Grecia, joka on international student associationen puheenjohtaja tms.

Ja seuraavassa kuvassa Santtu näköjään jo nukkuu:

Muita kuvia rannalta:

Pitkä laituri:

Ihan ok ilta oli, ehkä tosta bonfire-jutusta olis saanu enemmän irti, kun olis ollut pikkusen lämpimämpi....tai viis vuotta nuorempi. Illan päätteks käytiin Jukan kanssa tässä mein lähellä Chipotlessa haukkaamassa pientä meksikolaista iltapalaa ja mentiin sitten kotiin.