40. R.I.P.

Eilen (tiistai 11.12) lähdin koululle illalla tekemään Delbridgen vaikeamman kurssin koetta. Menin kävellen ja meinasin melkein myöhästyä. Hämmästyin, kun Delbridge ei vielä ollutkaan luokassa. Normaalisti Delbridge on aina ajoissa. Sitten luokkakaverit kertoivat, että Delbridge sai viime sunnuntaina sydänkohtauksen ja menehtyi siihen.

Delbridge oli ollut sairaana viime aikoina; ensin oli vettä keuhkoissa ja siihen annettu lääke laihdutti pappaa parissa viikossa seitsemän kiloa. Sitten tuli kova flunssan ja mahataudin yhdistelmä-viirus tauti. Delbridge oli poissa muutalta luennolta mutta viime viikon tiistaina raahautui kuitenkin koululle; ohjaamaan meitä oikeaan suuntaan loppukokeen suhteen. Aikaisemmin samana päivänä Delbridge oli saanut kohtauksen ja lysähtänyt ovikelloa soittamaan tulleiden ihmisten syliin. Silloin tiistai iltana Delbridge sanoi minulle, ettei tiedä pääseekö seuraavan päivän luennolle, mutta haluaisi tulla. Kyllähän se taas keskiviikkona raahusti paikalle. Ettei me vaan oltaisi jääty mistään paitsi, koska vieraileva luennoitsija oli pitänyt yhden Delbridgen luennon, eikä se välttämättä tiennyt kaikkia yksityiskohtia. Silloin ajattelin, että kyllä olisi kannattanut olla vaan kotona lepäämässä. Mutta Delbridge oli ollut yliopistolla vuodesta miekka ja kilpi, eikä ollut koko aikana ollut poissa kuin viisi päivää.

Santtu sanoi, että miun pitää kirjoittaa tänne; että Delbridge oli persoonallisuus -hyvässä mielessä. :) Luin tänään toiseen Delbridgen juridiikan kokeeseen ja Santtu ihmetteli, että miksi luen juttua "Global warming". No siksi, koska Delbridge ei halunnut että jäämme paitsi mistään oleellisesta -ja vaikka kyseessä onkin yritysjuridiikan koe niin voihan siinä kysyä ilmaston lämpenemisestä, koska se on niin tärkeää. Ja niin Delbridgeä. Aina tunnin alussa Delbridge kertoi meille ajankohtaisia juttuja tai antoi elämän ohjeita. Siihen menikin sitten ekat parikymmentä minuuttia.

Viime sunnuntaina iltapäivällä kirkosta tullessaan Delbridge oli sitten saanut sydänkohtauksen. Apu tuli paikalle ja sydän saatiin hetkeksi käyntiin, mutta sitten sydän pysähtyi lopullisesti. On se vaan harmi, että niin viisas mies kuoli.

Järkyttävää oli, että olinkin viime aikoina ajatellut, että Delbridge puhuu, kuten kuoleva ihminen puhuisi. En silti tiennyt, että aikaa on näin vähän jäljellä. Delbridge taisi tietää. Luokassa oli aika hiljainen tunnelma, kirjoitimme kortin ja keräsimme rahaa kukkavihkoon. Hautajaiset on perjantaina. Kokeen loppuun Delbridge oli kirjoittanut: "Thank you for your fine effort. Have a great career and life."

Rest in Peace.