Seuraavat kuvat ovat todellakin erään hotelliin kuuluvan ostoskeskuksen sisältä. Eikä ne kaupatkaan kyseisessä paikassa turhan halpoja olleet.
Tässä eräs huippusuunnittelijoista. Mitenhän menestyisi Suomessa?
Ja sitten taas lisää kuvia Vegasin kaduilta. Eiffel tornin lisäksi löytyy mm. Huokausten silta.
Koko päivä meni Stripin kävelemiseen. Poukkoiltiin ympäriinsä hotelleissa ja kaupoissa niin paljon. Se oli sellainen kuuden tunnin ja kymmenen kilometrin lenkki. Stripin loppupäästä ostin loppujen lopuksi sen takinkin. Olisin halunnut sen mustana, mutta se oli myyty loppuun mustana jokapaikasta. No otin sitten beigen, joka oli kyllä hienompi kun musta, mutta ehkä vähän epäkäytännöllisempi värivalinta. No ainakin oli hieno. Ja oli sentään siellä viimesessä liikkeessä alennuksessa -luojan kiitos.
Alkuperäinen suunnitelma mennä korkeaan Stratosphere-torniin syömään ei tosin toteutunut. Katsottiin tornin juurella ruokalistaa: halvimmillaan ruuat olisi maksaneet meiltä n. 40 dollaria/henki (eli alkupalat olisi saanut tällä), lisäksi olisi tullut verot ja tipit. Ruokalistan kalleimmat ateriat oli sitten 500 dollari /hlö. Arvaa mentiinkö? Mentiin taksijonoon.
Taksikuski oli järkyttynyt että oltiin kävelty koko katu päästä päähän. Kun kerrottiin, että oltiin käyty edellisenä päivänä Grand Canyonilla se sanoi että "Toivottavasti ette kävelleet sinne." Kyllä se Strippi sitten alkoi takaisinmenomatkalla tuntua hirveen pitkältä. Ei sitä ees ollu tajunnu että oli kävelly koko matkan. Kävelisinkö Lappeenrannassa Kanavansuulta keskustaan ostamaan takkia? No en varmaan.
Hotelliin saapuessamme sinne oli levitetty punainen matto. Se ei kylläkään ollut meitä varten. Hissillä piti näyttää huoneen avainta vartijalle, että sai edes hissiin mennä. Kysyin vartijalta, että mitä hotellissa tapahtuu. Oli Criss Angelin syntymäpäivä. Angelin taikatemppuohjelma "Mindfreak" tulee myös Suomessa telkkarista ja se kuvataan Luxor hotellissa. Paikalla oli lehdistöä odottamassa. No jäin sitten tietysti odottelemaan. Odottelin ja odottelin, mutta pitkän kävelyn jälkeen en klo 23.30 enää jaksanut seisoa odottamassa. Menin huoneeseen. Myöhemmin kuului melua ja Santeri sanoi, että nyt se Criss Angel on siellä. En enää jaksanut mennä katsomaan. Parin päivän päästä luin iltalehdestä jutun, jonka mukaan Pamela Andersson avioliitto oli kariutunut, koska tällä oli ollut säpinää paikallisella Las Vegasin clubilla Criss Angelin kanssa. Jäi sekin näkemättä.
Las Vegas osuuden lopuksi täytyy vielä todeta, että suosittelisin Vegasia matkakohteena ehdottamasti, jos vaan yhtään mielenkiintoa löytyy. Siitäkin huolimatta, että ei harrasta rahapelien peluuta niin Vegasiin kannattaa ehdottomasti mennä. Itse en kyllä oikein edes ymmärrä, että miten siellä kukaan ehtii mitään pelata, kun on niin paljon nähtävää. Mutta kun Vegasissa ollaan niin onhan siellä myös pakko pelata. Pelasin dollarin. Hävisin kaikki. Viimeeksi olen pelannut rahapeliä mummin kanssa alle ala-asteikäisenä Lappeenrannan keskustan uimahallissa. En silloinkaan voittanut. Mummille terveisiä, että Vegasissa on muuten paljon toivelähteitä, joissa on hirveesti rahaa. Paljon enemmän kun siinä sataman lähteessä, mistä aina keräsin ne kolikot pois. Olis kyllä nytkin tehnyt mieli kerätä. Tyhmät heittää rahaa toivelähteisiin. Seuraavaksi suunta kohti Death Valleytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti