87. New York OSA 1 Columbia University, Times Square

Maanantaina 31.3 lähdettiin kohti NewYorkia. Koko päivän oli hirvee hässäkkä. Miun piti lyhentää harsimalla molempien farkut (Tuija kyllä toi miulle sellasta housujenlyhennykseen käyvää liimanauhaa, mut se ei pidä oikein farkkua). Oltiin varattu SuperShuttle kuljetus lentokentälle ja mein lähdön tästä kotoa piti olla 19:20. Klo 16 oli housut lyhennetty ja olin sitä mieltä, että kyllä tässä vielä tohon fitness centerille kerkee äkkiä heilumaan ja kävin sitten siellä pikana. Viideltä pois suihkusta ja pakkaamaan. Tätä ennen ei tietenkään mitään oltu pakattu. Olin aika tarkasti minuuttiaikataulussa. Pikkusen yli seittämän Shuttle kuljettaja soitti tosta mein pihalta, että se on jo siellä. Hirveellä hösellyksellä lähettiin tästä. Meillä oli molemmilla vaan reput mukana, kun laukkuja piti kantaa oikeestaan koko matka, koska vaihdettiin hotellia välillä.

Lento taisi lähteä LAX:in kentältä klo 22:30 ja koska Nykissä on aika kolme tuntia edellä oltiin perillä siinä joskus puoli seitsemän aamulla. No ei muuta, kun ihmettelemään miten sinne keskustaan päästään. Tiedettiin, että metrolla pääsee, mutta ensin piti päästä metrolle. Meillä oli mukana sellainen erittäin hyödyllinen New York matkaopaskirja ja seisottiin sitä selaamassa. Pukuun pukeutunut mies tuli kysymään meiltä, että mihin yritetään päästä. Mies olikin menossa samaan suuntaan ja neuvoi, että ensin mein pitää mennä lentokentän AirTrainilla Jamaica Stationille, josta päästään metroon. Mentiin sitten miehen kanssa ja se neuvoi meille myös missä pitää vaihtaa metroa ja millä metrolla ajaa. Kaverilla oli mukana Deutsche Bankin salkku. Santeri ei huomannut sitä ja kysyi mieheltä missä se on töissä. Tietysti mies oli töissä Wall Streetillä, Deutsche Bankin Etelä-Amerikan record keeping manageri.

Tässä New Yorkin kartta niin näette vähän mitä on missäkin.

Ostettiin viikon metrokortit, jotka maksoi 25 dollaria kappale. Niillä sai ajaa niin paljon kuin halusi. Muuten matka olisi matkanut 2 dollaria kappale. Ensimmäiseksi mentiin suoraan Columbia Universitylle (Upper West Side). Miksikö? Siksi, että aikaisemmin LUT:in ja Cal State Fullertonin välistä vaihto-ohjelmaa täällä päässä pyörittänyt Mathew Walters oli vaihtanut Fullertonista Columbia Universityyn. Mathew on aikoinaan asunut Suomessa pari vuotta ja on kova Suomi-fani. Oltiin otettu yhteyttä etukäteen s-postilla ja sovittu tapaaminen. Läydettiin perille ja juteltiin tunnin verran niitä näitä Mathewn kanssa. Se oli ihan hauskaa. Luvattin lähettää Suomesta ruisleipää. Tulli ei kuulemma puutu siihen, jos lähettää vaan yhden pienen paketin kerrallaan.

Columbia University oli todella hieno. Meillä oli tietysti kamerassa muistikorttivika, eikä saatu sieltä yhtään kuvaa. No jokatapauksessa yliopistolla oli avoinna vanha kirjasto, johon sai mennä tutustumaan. Marmoria, upeita pylväitä ja korkea kupolikatto. Näytti vähän erilaiselta kuin LUTin kirjastossa. Jos tuollaisissa puitteissa opiskelee niin ei ihme, jos oppii arvostamaankin itseään vähän enemmän.

Lähdettiin yliopistolta ja mentiin sitten etsimään ruokapaikkaa. Oltiin jo tässä vaiheessa tosi väsyneitä ja nälkäisiä, kun oltiin lennetty yö. Osuttiin kabob eli kebab paikkaan. Oli hyvää ruokaa kohtuulliseen hintaan. Kebab täällä tosin on erilaista kuin Suomessa ja meillä oli kana-annokset, mutta hyvää oli. Superväsyneinä päätettiin lähteä etsimään mein hotellia.

Oltiin varattu hotellit ja kaikki matkat yms. netistä etukäteen. Etsittiin tietysti mahdollisimman halpaa hotellia Nykistä. =) Löysin sitten lopulta sellaisen hostellin, joka oli hintaansa nähden saanut hyvät arvostelut. Hostelli oli hyvällä alueella, 96th Streetillä (myös Upper West Side, mutta alempana kuin Columbia University). Huonoin puoli oli, että hostellissa oli jaettukylpyhuone, mutta oltiin ajateltu, että se ei haittaa, koska oltiin menossa seuraavaksi yöksi eri hotellliin, jossa olisi sitten oma kylpyhuone. Mie en ollu innoissani käymään suihkussa missään shared bathissä. Hostelli oli nimeltään muistaakseni Continental ja hinta mein huoneelle kahdelle henkilölle oli 86 dollaria yö. Huone oli pienin ikinä, eikä kovin hääppöinen, jopa huvittava, mutta kyllä siellä nukkui. Kylpyhuonekin oli siisti. Aulassa oli kokoajan vartija paikalla. Muutkin vieraat näyttivät olevan pääasiassa ihan siististi pukeutuneita nuoria.

Seuraavat kuvat hotellista nappasin netistä, koska oma kamera ei silloin toiminut. Sisäänkäynti:

Hotelli oli sisältä maalattu sinisellä, oranssilla, pinkillä ja vihreellä. Aika erikoinen tyyli.


Päästyämme hotelliin mentiin suoraan päiväunille. Siitä heräiltyämme kävimme ostamassa parin korttelin päässä olevasta kaupasta pikku purtavaa ja mentiin takasin hotellille lepäämään. Vettä satoi. Nukuttiin vielä vähän ja illalla lähdettin katsomaan Times Squarea (ks. kartta). Metroasema oli ihan hostellin lähellä, joten se oli todella hyvä. Mathew oli sanonut meille, että TimesSquare ei ole niin ihmeellinen, mutta mie tykkäsin siitä. Ulkonäön puolesta Times Square oli vähän kuin pikku Vegas -ilman kasinoita tosin. Välkkyviä tauluja, paljon ihmisiä, turisteille suunnattuja kauppoja.



Halusin piipahtaa Times Squarella olevassa Hard Rock Cafessa. Siellä oli näytillä George Harrisonin kitara ja Beatlesien esiintymispuvut.

Tässä lisää kuvia Times Squarelta:

Times Squarella oli hieno musiikkikauppa. Siellä oli nuotteja ja levyjä yms. musiikkiin liittyvää ja jopa keräilytavaraa kuten esim. Elvis rintanappisetti 150 dollaria yms.

Times Squarilta mentiin sitten takas hotelliin ja nukkumaan. Seuraavana päivänä oltiin menossa vapauden patsaalle.

(Valitettavasti blogger ei taaskaan halua toimia kunnolla ja tekstin asettelu on näköjään mitä on, eikä sitä saa korjattua...)