Santerin takana näkyy New Yorkin Stock Exchange.
Talo, jonka rappusilta otettiin yllä oleva kuva oli Subtreasury-museo ja piipahdettiin sisällä äkkiä.
Santtu halusi käydä Wall Streetillä olevassa Museum of American Financessa, jossa oli yllättäen näytillä kaikkea rahoitukseen liittyvää. Ei meinattu löytää museota, kun satuttiin kiertämään juuri se kohta, jossa museo oli, toisen kadun puolelta. Kadulla ollut kartta näytti museon eri paikkaan, kuin mitä mein opaskirja. Löydettiin museon sivuovi, mutta ei päästy siitä sitään. Santeri kysyi Subtreasury museosta, että missä se Museum of American Finance on. Täti selitti missä museo on ja Santtu selitti, että ei siitä kyllä sinne päässyt ja kysyi onko täti ihan varma, että museo on siellä, kun se oli kartoissa merkitty eri paikkoihin. Täti oli edellisenä päivänä ollut Museum of American Financessa ja oli ihan varma, että museo oli samassa paikassa missä se oli ennenkin ollut.
Päästiin museoon ja ajattelin, ettei ikinä päästä sieltä pois. Kattelin museossa vähän aikaa ja sitten menin museon kauppaan. Siellä oli kaikkea hauskaa tavaraa myynnissä ja hain Santunkin sinne. Kun Santtu pääsi kauppaan niin ajattelin ettei päästä sieltäkään ikinä pois. Santeri osti museosta vanhoja paperisia stock certificaatteja, jotka on keräilykohteita. Esim. Pan American World Airwaysin stock certificate oli vuodelta 1966. Tässä vähän kuvia museosta:
Kolikoista tehty "sohva".
Wall Street oli loppujen lopuksi aika lyhyt kadun pätkä. Olin kuvitellut, että se on pitempi. Kadun toisessa päässä on Trinity-kirkko. Jos muistan oikein, kirkko oli aikanaan Manhattanin korkein rakennus.
Wall Streetiltä mentiin sinne missä World Trade Center ennen oli. Nyt siellä oli kuoppa:
Satuttiin myös näkemään tälläinen hieno, neulottu/virkattu "koralli"asetelma ja päätettiin ottaa siitä kuva. Jos Tuija vaikka heittäytyy luovaksi ja pyöräyttää seuraavaksi tälläisen? Teillähän on muutenkin kotona kaikenlaisia eksoottisia matkamuistoja niin kyllähän sinne sopisi neulottu koralliasetelma muitten sekaan.
(Blogger ei taaskaan halua asetella tekstiä kauniisti, älkää välittäkö.)
3 kommenttia:
Eiköhän tuollaisen saisi aikaiseksi ainakin nyt, kun on hyvä malli. Se olisi myös aika lapsi+ikkunaturvallinen verrattuna esim. Rivieran soikeisiin kiviin, joihin Sarah on varsin ihastunut. Eikä niitä olisi niin suuri vaara nielaistakaan (voisi juuttua kurkkuun). Tuija
Hauskoja tekstejä ollut sulla taas :) Oliks omituista käydä siin, mis se world trade center oli enne ollut?
Miehä olin perheen kans sillo saman vuoden helmikuus käymäs New Yorkis ku sit syyskuus noi pamahti alas. Ajattelin, et jos iteki kävis vaihdos uudestaa New Yorkis. Vois olla outo tunne ku on käynyt viime reissul siel niitte taloje sisäl.. ja nyt niit ei ole ollenkaan.
Vieläkö tulee päivityksiä tosta Nykin matkastanne? Ihana ku jaksat päivitellä tota blogias..mie fanitan! :D
Annalle: Vielä on ainakin yks teksti New Yorkista tulossa. En nyt tiiä oliko niin "omituista" käydä siinä missä tornit oli olleet -oli aika ankee ilma eikä sitä kuoppaa viittiny kauan katella. Ainut mitä pidän aika ihmeellisenä on, että alue on kuitenkin aika tiiviisti rakennettu ja tornit on olleet todella korkeita ja niiden on täytynyt "pudota" suoraan alaspäin...eikös sellainen lopputulos pitäisi saada aikaan vaan räjäyttämällä talo oikeaoppisesti..? T. Sini
Lähetä kommentti