93. Ace Ventura

Muutama päivä sitten olin aamuisella syöttämässä pihan ankkoja. Ilma oli mainio ja kävin vaihtamassa bikinit päälle ja aurinkorasvat pintaan. Olin menossa uima-altaalle ja huomasin keskellä pihan polkua minikokoisen kilpikonnan. Sellasen kolmen sentin kokosen. Ajattelin, että olipa hyvä, että just mie satuin paikalle -joku muu olis voinut vaikka tallata sen päälle! Otin mini kilpikonnan varovasti etusormella ja peukalolla maasta. Se oli niin söpö. Ihan ku lelu. Tietysti olisin halunnu pitää sen. Tosin mein asuntokompleksissa ei taida saada pitää lemmikkejä...et sit olisin kyllä rikkonu vuokrasopimustakin. Muistelin kyllä, että eräs nimeltä mainitsematon tuttavani on kerran kuljettanu kilpikonnan rintsikoissa Suomeen...

Päätin kuitenkin viedä mini kilpikonnan johonkin lampeen. Menin yhen pikkulammen vierelle ja valitsin siitä sellasen kiven, josta pääsis hyvin maalle tai uimaan. Laitoin kilpikonnan kivelle ja jäin oottamaan, että se lähtee siitä. No paikalle tuli ankka. Pokkana ankka nappas kilpikonnan kiveltä ja yritti syödä sen. Olin ihan järkyttyny. Sydän pamppaillen huusin ankalle "No!!!". Siis tietysti jenkkiankat ymmärtää vaan englantia. Olin just ajatellu, että mie pelastin kilpikonnan tuomalla sen lammelle ja nyt ankka koitti syödä sitä. Tunnelmat oli kuin siinä lastenlaulussa, jossa lauletaan "pois ankka ui vesikirppu vatsassaan".

Onneks kilpikonna oli kova ja pyöree ni se ei mahtunu ankan nokasta ja ankka pudotti sen veteen. Osaako vauvakilpikonnat uida? Siellä se vaan oli liikkumattomana pohjassa. Mie seisoin siinä oottamassa, mut kilpikonna ei ees hievahtanu. Ajattelin, että en kyllä uskalla sitä ruveta nykimään enempää, järkyttyy vielä lisää kun koko ajan nyvitään johonkin suuntaan. Huomasin, et olin unohtanu kännykän sisään ja kävin hakemassa sen. Kun tulin takas niin siellähän se mini kilpikonna jo uiskenteli. Yritti kiivetä kivelle, mutta vesilätäkössä oli niin suuret "aallot" (siis varmaan jonkun sorsan tekemät), että se ei päässy. Miun piti vielä tökätä sille risulla vähän vauhtia, että se pääs siihen kiven reunaan kiinni.

Sinne se sitten jäi ja mie menin uima-altaalle. Kun Santtu tuli koulusta niin tietysti kerroin miun jännittävästä päivästä. Santtu kysyi miulta, että mistä mie tiesin, et se oli just sen kilpikonnan kotilampi mihin mie sen laitoin? No enhän mie mistään tiennytkään, mut ajattelin laittaa sen sinne, kun olin siellä suunnilla kerran aikasemminkin nähny yhtä pienen kilpikonnan. Santtu oli varma, että sen kilpikonnan kotilampi oli kyllä ihan toinen ja että kerrankin se oli päässy puoleen väliin matkassa sieltä väärästä lammesta kotilampea kohti ja nyt mie vein sen takas sinne väärään lampeen.